"Tauti-itiöitä" vilisevällä lattialla ryömiminen oli Arvo Ylpön mielestä 60 vuotta sitten vastenmielistä, jos ei peräti vaarallista. Entä mitä kirjoitettiin eräässä kasvatusoppaassa ruumiillisesta kurituksesta 1940-luvun alussa?
Viimeksi päivitetty 3.3.2010
Ylihygieenisyyttä
Lastentautiopin professori Arvo Ylppö jakoi ansioituneesti imetysneuvoja vuonna 1950 ilmestyneessä kirjassa Äiti pikkulapsen hoitajana. Toiset kirjan esittämät neuvot tuntuvat kuitenkin kummallisilta.
”Erittäin epähygieeninen on ns. Teddy-karhu, jonka kyllä näkee vielä hyvin monessa perheessä. Tämän ’karhun’ turkkiin tarttuvat kaikenlaiset taudinsiemenet erittäin helposti, ja sen käyttö on tämän vuoksi erittäin vaarallinen.”
Hygieenisyyteen vedoten Ylppö pitää vastenmielisenä niin tuttien imeskelyä kuin myös lapsen ryömimistä ”tauti-itiöitä” vilisevällä lattialla. On selvää, ettei keskustelu ylihygienian aiheuttamista allergioista ole vielä ottanut tuulta alleen 50-luvulla.
”Jokapäiväiset kylvyt ovat aivan välttämättömiä. Sillä ensiksikin lapsi tahrii ihonsa useita kertoja päivässä, ja toiseksi on sen iho hyvin arka eikä vioittumatta kärsi liasta johtuvaa kiihotusta.”
Hygienian aikakaudella taistelu tauti-itiöitä vastaan menee kaiken muun edelle. Nykyään vauvaa suositellaan kylvetettäväksi vain kerran viikossa ihon kuivumisen takia.
Ruumiillista kuritusta
Vuosi 1942. Kouluylilääkäri A. A. Lyytikäinen kirjoittaa Terveydenhoitolehteen lastenkasvatuksen päätehtävästä:
”Kasvatuksen tehtävänä on tulla toimeen olemassaolon taisteluissa. Lapsi täytyy pienestä pitäen totuttaa sellaisiinkin otteihin ja olosuhteisiin, jotka eivät ole miellyttäviä. Vieläpä hänet tulee valmistaa siihenkin, että hän kestää kipua hangoittelematta vastaan.”
Karut otteet miedontuvat ajan saatossa. Hakuteoksessa Emännän tietokirja huomioidaan 50-luvulla, että lasten ruumiillinen kuritus oli entisaikoina turhan voimakasta. Niinpä tietokirja suosittelee miedompia keinoja:
”Nöyryyttävät rankaisumenetelmät voivat aiheuttaa melkein mille lapselle hyvänsä elinikäisen sielullisen vamman. Paljon vaarattomampaa on kuitata lapsen ’ruma teko’ pienellä nopeasti suoritetulla ruumiillisella ojennuksella.”
Näihin ojennuksiin kuuluu kirjan mukaan esimerkiksi ilman ruokaa jättäminen.
Nykyajan opit
Oman aikakautemme kasvatusopit tuntuvat vielä tällä hetkellä täysin järkeenkäyviltä. Aika näyttää minkälaiseen valoon mikäkin kasvatusneuvo asettuu.
Teksti: Jarkko Uro
Kuva: iStock
Lue myös:
Saippuaton lapsuus
Ruumiillinen kuritus lisää lapsen aggressiivisuutta
Rikos ja rangaistus
