Koliikkia, vatsanväänteitä, itkua ja unihäiriöitä. Kiusallisia pikkuvauvojen vaivoja, joihin vanhemmat toivovat pikaista helpotusta. Moni on saanut oireisiin apua vauvojen vyöhyketerapiasta.
Viimeksi päivitetty 23.11.2010
Helsinkiläisellä vyöhyketerapeutilla Anne Vuotarilla on paljon kokemusta vauva-asiakkaista. Hänen vastaanotollaan käy viikottain 15-20 vauvaa hakemassa helpotusta erilaisiin vaivoihin.
”Tavallisin hoitoon tulon syy on vauvan vatsaoireet, joista osa on pahaa koliikkia. Valtaosa vatsaoireista on kuitenkin lievempiä suolisto-oireita, jotka johtuvat siitä, ettei vauvan suolisto ole vielä tottunut sulattamaan maitoa”, kertoo Vuotari.
Vyöhyketerapiasta haetaan apua myös muunlaisiin vauvaikäisten ongelmiin.
”Vyöhyketerapiasta on apua kehon tasapainottamiseen liittyvissä asioissa. Suolisto-oireiden lisäksi vyöhyketerapialla voidaan hoitaa vauvojen kohdalla esimerkiksi allergioita ja unihäiriöitä. Se voi auttaa myös syntymätraumasta toipumisessa, kehon hahmottamisessa ja liikkumaan oppimisen vaikeuksissa”, Vuotari listaa.
Vyöhyketerapiassa käsitellään kehon heijastepisteitä painelemalla ja hieromalla. Hoidolla pyritään aktivoimaan kehon omia parantumisprosesseja.
3-4 viikon ikäisestä lähtien
Vyöhyketerapiaa voi kokeilla jo aivan pienillekin vauvoille, mutta suoraan laitokselta ei välttämättä kannata pienokaistaan terapoitavaksi viedä.
”Vaikka vyöhyketerapiaa voisi periaatteessa antaa jo vastasyntyneellekin, otan itse hoitoon 3-4 viikon ikäisiä ja sitä vanhempia vauvoja. Näin vauva saa hakea tasapainoa ensimmäiset viikot. Monesti hoitoon tullaankin juuri tuon ikäisenä tai sitten esimerkiksi puolen vuoden iässä, kun vauva on aloittanut kiinteän ruuan”, kertoo Vuotari.
Vyöhyketerapia sopii yleensä kaikille perusterveille vauvoille. Flunssaiselle tai muuten sairaalle vauvalle hoitoa ei tehdä.
”Vyöhyketerapiaa ei voi tehdä mikäli vauvalla kuumetta tai jos hänellä epäillään jotakin vakavampaa tutkimatonta sairautta, esimerkiksi sydämeen tai keuhkoihin liittyvää. Jos havaitsen vauvassa jotain mielestäni huolestuttavaa, suosittelen vanhempia viemään vauvan lääkäriin. Tärkeintä onkin, että vauva saa tarvitsemansa avun: joskus siihen tarvitaan lääketiedettä, joskus fysioterapiaa, toisinaan taas vyöhyketerapia on sopiva apu. Vyöhyketerapia ei siis kilpaile lääketieteen kanssa, Vuotari korostaa.
Hoito vaikuttaa nopeasti vauvaan
Yksi vyöhyketerapiakerta vauvoilla kestää puoli tuntia ja käsittely on luonnollisesti paljon hellävaraisempaa ja kevyempää kuin aikuisilla.
”Aloitan vauvan hoidon aina kämmenien hieromisella. Pienessä kämmenessä on keskellä suolistoheijasteet. Seuraavaksi hieron jalkapohjat ja pohkeet, sen jälkeen vatsan ja joskus myös selän. Vauva voi olla hoidon aikana joko hoitopöydällä, vanhempiensa sylissä tai minun sylissäni, riippuen siitä mikä on hänelle paras paikka rentoutua,” Vuotari kuvailee hoidon kulkua.
Vauvat käyvät vyöhyketerapiassa tavallisesti muutaman kerran. Hoito vaikuttaa vauvoihin monesti nopeammin kuin aikuisiin.
”Yleensä kolme hoitokertaa riittää, jotkut tarvitsevat 5-10 kertaa. Toiset haluavat jatkaa hoitoja, koska vauva voi hyvin niiden aikana ja jälkeen. Vyöhyketerapiaa voidaan antaa myös ylläpitävänä ja rentouttavana hoitona esimerkiksi kerran kuussa”, Vuotari sanoo.
”Hoito vaikuttaa vauvoilla nopeasti, koska mitkään vaivat eivät ole vielä kroonisia. Usein viikon ummetus helpottaa jo hoitopöydällä tai kotimatkalla. 80-90 prosenttia vauvoista saa vyöhyketerapiasta helpotusta vaivoihin ja usein oireet poistuvat kokonaan”, hän kertoo.
Vanhemmat saavat vyöhyketerapeutilta myös ohjeita vauvan kotihoitoon.
”Annan vanhemmille kotihoito-ohjeet, jotka sisältävät ohjeistusta jalkapohjan, pohkeiden ja masun hierontaan. Jos vanhemmat hierovat vauvaa 10-15 minuuttia päivässä, siitä on todella paljon apua vauvalle”, Vuotari lupaa.
Teksti: Hanna Brockman
Kuva: iStockphoto
Lue myös:
Koliikki: kun itkusta ei tahdo tulla loppua
Mistä koliikki johtuu?
Vauvahieronta helpottaa vaivoja
