Viimeksi päivitetty 20.4.2020
Vastasyntyneen vauvan napatynkää hoidetaan puhdistamalla se vähintään kahdesti päivässä vanupuikoilla: Puhtaassa hanavedessä kasteltua vanupuikkoa pyöritellään tyngän juuressa, joka puolelta ja ympäri asti. Sitten napa kuivataan toisella, kuivalla vanupuikolla. Napaa voi hoitaa varmoilla otteilla, sillä se ei mene rikki – sen sijaan puhtaanapito on tärkeää tulehdusten estämiseksi.
Puhdistaminen tulee tehdä jokaisen vauvan pesu- ja hoitokertojen yhteydessä, ainakin kahdesti päivässä. Napatynkä putoaa ensimmäisten kahden viikon aikana.
Keltaista kudosnestettä
Napatyngän tyvi erittää keltaista kudosnestettä, joka voi olla pahanhajuistakin. On tyypillistä, että tynkä vuotaa ensi päivinä myös hieman verta. Napatyngässä ei ole hermopäätteitä, joten lapsi ei tunne kipua, vaikka verta vuotaisikin.
Jos tyngän juuri näyttää vetiseltä vielä parin ensi päivän jälkeenkin, kysy asiasta neuvolan terveydenhoitajalta.
Napatyrä?
Navan kohdalla lapsen vatsanpeitteissä on aukko, joka sulkeutuu hitaasti viimeistään leikki-ikään mennessä. Joillain lapsilla aukko on varsin suuri, jolloin suolistoa työntyy aukosta ja näkyy ihon alla pullistumana – tätä kutsutaan napatyräksi ja se on hyvin yleinen pienillä lapsilla. Yleensä haitta on vain kosmeettinen.
Lue myös:
Jos tynkä haisee voimakkaasti, kannattaa lisätä putsauskertoja. Navan putsauksen voi tehdä esimerkiksi jokaisen vaipanvaihdon yhteydessä. Putsauksessa voi käyttää myös apteekista saatavaa antiseptistä liuosta.
Tulehtunut napa
Jos navan ympärys on punertunut, kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin. Muita merkkejä navan tulehtumisesta on huonontunut yleisvointi: Jos lapsi ei syö, on veltto ja käsittelyarka, on napa saattanut tulehtua.
Napatyngän tulehdukset ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.
