Pulloruokinnassa on omat niksinsä. Rauhallinen ruokailuympäristö, hyvä asento ja lapsen antamien vihjeiden tarkkailu ovat avaimia antoisiin ruokailuhetkiin.
Viimeksi päivitetty 3.1.2016
Pulloruokinnassa vauvantahtisuus on valttia. Periaate on, että vauvantahtisesti syödessään vauva saa itse säädellä kuinka paljon ja kuinka nopeasti syö. Aikuisen tehtävänä on tarkkailla vauvan antamia viestejä ja vastata niihin riittävän herkästi.
On oleellista tunnistaa vauvan nälän merkit jo ennen kuin vauva alkaa itkeä nälkäänsä. Nälkäisen vauvan tunnistaa hamuilusta. Suun aukominen, pään kääntely, huulien lipominen ja käsien vieminen suun lähelle viestivät nälästä. Oikea syöttöhetki löytyy näitä merkkejä seuraamalla.
Vauva olisi hyvä syöttää aina sylissä, jotta voi koko ajan seurata vauvan reaktioita. Puolipysty asento, jossa vauvan selkä nojaa syöttäjän käsivartta vasten, tai asento, jossa vauva makaa kyljellään syöttäjän reisien päällä, on yleensä toimivin. Joskus vauva syö mieluiten napa syöttäjän napaa vasten, kyljellään köllötellen.
Näin aloitat
Pulloruokailun alussa tuttipullo asetetaan vauvan huulille, josta hamuava vauva saa itse haukata tuttiosan suuhunsa. Pulloa ei siis tungeta suoraan vauvan suuhun, vaan odotetaan, että vauva on valmis ruokailemaan.
Vauvan annetaan ensin imeä tyhjää tuttiosaa noin minuutin ajan, ennen pullon kallistamista asentoon, jossa maitoa virtaa tutin sisään. Tämä jäljittelee rinnalla imemisen tekniikkaa, jossa vauva imee hetken rintaa, ennen kuin maitoa alkaa herua.
Jos vauva vierastaa tuttipulloa, voi ruokailun aloittaa esimerkiksi hörppyyttämällä maitoa pienestä kupista. Kun pahin nälkä on taltutettu, vauva voi olla innokkaampi jatkamaan syömistä pullosta.
Taukoja tarpeen mukaan
Pulloruokinnassa, aivan kuin rintaa imiessäkin, vauva välillä nielee maitoa ja välillä pitää pieniä taukoja. Vauvan eleet kertovat, jos maitoa virtaa suuhun liikaa tai kun on aika pitää pieni tauko syömisessä. Pullosta syötettäessä tarkkaillaan koko ajan vauvan antamia stressimerkkejä.
Esimerkiksi äänekäs kulauttelu, harottavat sormet tai varpaat sekä kurtistetut kulmat kertovat, että on aika pitää hengähdystauko. Tauon aikana pullon pohjaa lasketan alemmas niin, että tuttiosa ei ole täynnä maitoa, eikä tutti osu kitalakeen. Tuttia ei kuitenkaan tarvitse ottaa kokonaan pois suusta.
Kun vauva alkaa taas imeä, pullo käännetään syömisasentoon. Syöttöä jatketaan syömis- ja lepovaiheita vuorotellen, kunnes vauva on tullut kylläiseksi, eikä enää ime pulloa. Kylläinen vauva saattaa myös kääntää kasvonsa pois tuttipullosta.
Pullot kuntoon
Tuttipulloissa on monenlaisia tuttiosia, joista virtaa virtaa maitoa eri tahtia tutista riippuen. Pienelle vauvalle valitaan tutti, josta maitoa tulee vähän kerralla, mutta isompi lapsi voi turhautua liian vähäisestä maidontulosta ja jopa kieltäytyä syömästä. Tällöin tarvitaan tuttiosa, josta maitoa tulee enemmän kerralla.
Tutin valintaan kannattaa kiinnittää erityishuomiota, jos vauva saa pulloruokinnan lisäksi maitoa myös suoraan rinnasta. Tällöin pullonimutekniikan olisi hyvä muistuttaa mahdollisimman paljon rinnasta imemistä. Erilaiset imutekniikat voivat hämmentää lasta ja aiheuttaa ongelmia syömisessä.
Tuttipullot vaativat myös hoitoa. Pullot ja tuttiosat kannattaa huuhdella kylmällä vedellä jokaisen käyttökerran jälkeen. Näin maidon proteiinit irtoavat pulloista helpommin. Huuhtelun jälkeen pullot tiskataan ja steriloidaan joko keittämällä tai sterilisointilaitteella.
Maidot tarpeen mukaan
Jos vauva saa pullosta lypsettyä äidinmaitoa, huolehditaan maidon huolellisesta säilyttämisestä. Maito säilyy jääkaapissa noin 2-3 vuorokautta ja lämmitetty maito on syömäkelpoista 1-2 tuntia. Pakastimessa äidinmaito säilyy n. 3 kuukautta.
Äidinmaidonkorviketta saavien vauvojen ruoka valitaan vauvan iän ja mahdollisten allergioiden perusteella. Eri-ikäisten vauvojen maitojen koostumukset eroavat toisistaan esimerkiksi rasva- ja hiilihydraattipitoisuuden osalta.
Maito tarjotaan vauvalle kädenlämpöisenä. Maito on kätevintä lämmittää joko vesihauteessa tai mikroaaltouunissa. Sopiva lämpö tarkistetaan aina ennen syöttöä tiputtamalla muutama tippa maitoa kämmenselälle. Lisäksi on hyvä aina maistaa maitoa ja tarkistaa, että se ei ole pilaantunutta.
Korvikkeita saa sekä nestemäisinä tetrapakkauksissa, että veden kanssa sekoitettavina jauheina. Maito säilyy avatussa tetrapakkauksessa jääkaappilämpötilassa noin vuorokauden. Jo maistettu korvike säilyy pullossa huoneenlämmössä vain noin tunnin.
Lähteet: Riihonen: Pullonpyörittäjien opas; PKSSK; Väestöliitto
