Viimeksi päivitetty 6.11.2024
Kosketus on vauvalle kaiken A ja O. Vastasyntynyt on riippuvainen lähes jatkuvasta läheisyydestä. Hän tarvitsee vanhemman tai muun hoitajan kehoa, jotta pystyy säätelemään omaansa ja tuntemaan olonsa turvalliseksi.
Kosketus vaikuttaa hermoston kehitykseen
Kosketuksella on moniulotteinen yhteys lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin: se vaikuttaa esimerkiksi hermoston kehitykseen sekä itseluottamukseen myöhemmin elämässä. Kosketus on myös tärkeä keino itkevän vauvan tyynnyttämiseen.
”Kosketus rauhoittaa fysiologisia oireita. Vauvan fysiologiset oireet saattavat jopa johtua kosketuksen puutteesta. Tiedetään, että tietyissä kulttuureissa esiintyy paljon vähemmän vauvojen hillittömiä itkukohtauksia. Näissä kulttuureissa vauvat ovat lähes jatkuvasti sylissä tai ihokontaktissa”, kulttuuriantropologian tohtori Taina Kinnunen kertoo.
Kosketus lisää ihmisen hyvinvointia. Tiedetään, että lista kosketuksen hyvinvointia lisäävistä vaikutuksista on pitkä:
- vähentää stressiä
- vähentää ärtyneisyyttä ja levottomuutta
- parantaa unen laatua
- parantaa keskittymiskykyä
- rauhoittaa
Kosketuksen puute puolestaan aiheuttaa:
- keskittymisvaikeuksia
- aggressiivisuutta
- ahdistuneisuutta
- masennusta
- heikompaa vastustuskykyä
- riippuvuutta nautintoa tuottaviin aineisiin
Terveen minuuden edellytys
Läheisyys ja kosketus ovat korvaamattomia erityisesti 0-3-vuotiaille lapsille. Kaikkein tärkeimpiä ne ovat ensimmäisen elinvuoden aikana, jolloin aivokuoren tunnealueiden kehitys on kiivaimmillaan.
”Terveen psyyken kehityksen kannalta on oleellista, että vauvana ja lapsena on pidetty sylissä. Kosketus piirtää itsen ja toisen välille rajat”, Kinnunen kertoo.
Kosketus määrittää rajat
Hellän kosketuksen käynnistämät viestit kulkevat aivokuorelle omaa reittiään, joka vie aivojen tunnejärjestelmänä tunnetun limbisen järjestelmän aivosaareen. Se on tärkeä niin empatiakyvylle kuin tietoisuudelle omasta kehosta.
”Hyvältä tuntuva kosketus vahvistaa itseä kokonaisena: missä minun rajani ovat ja missä minä lopun. Tällä on varmasti vaikutus aikuisuuteen saakka”, sanoo lastenpsykiatri Jukka Mäkelä.
Kinnunen epäilee, että monet nyky-yhteiskunnan sosiaalisista ongelmista saattavat osaltaan olla seurausta lapsuusajan kosketuksen puutteesta.
”Aikuisena voi olla hirveän vaikea luottaa itseensä ja hahmottaa, että on itse erillinen, että on oikeus omiin rajoihin”, Kinnunen toteaa.
Apuvälineet vähentävät kosketusta
Länsimaisessa yhteiskunnassa käytössä on monia lastenhoidon apuvälineitä, jotka vähentävät vauvan saamaa kosketusta. Pinnasängyt, babysitterit ja lastenvaunut ovat kuin varasylejä, joihin vauva lasketaan oikeasta sylistä.
”Meillä on eksoottinen kokeilu meneillään rikkaissa modernisoituneissa maissa: lapsen pitää esimerkiksi oppia nukkumaan yksin jo hyvin pienenä omassa huoneessaan”, Kinnunen sanoo.
Läheisyys rohkaisee itsenäisyyteen
Modernien lastenhoitovälineiden tarkoitus on opettaa vauvalle itsenäisyyttä, mutta tosiasiassa juuri läheisyys ja tiivis yhdessäolo rohkaisevat lasta itsenäistymään sitten, kun sen aika on.
Lempeä kosketus vapauttaa elimistöön kiintymyshormoni oksitosiinia, joka rauhoittaa aivojen hälytysjärjestelmää ja lisää turvallisuuden tunnetta.
”Miksi pitää lasta niin erillään itsestä? Kun vauva on kantoliinassa tai -repussa, hän tuntee ja kuulee, että tuossa on minun tuttu aikuinen, että minulla on hyvä olla”, sanoo Mäkelä.
Erityisen tärkeää läheisyys on ennenaikaisesti syntyneille vauvoille.
Keskosille annetaankin niin sanottua kenguruhoitoa, jossa vauva viettää aikaa äidin tai isän iholla rintaa vasten. Kenguruhoito hyödyttää keskosvauvaa monin tavoin: näin hoidetut keskoset ovat valppaampia, kärsivät stressistä vähemmän, säätelevät elintoimintojaan tehokkaammin, kasvavat nopeammin, nukkuvat ja hengittävät paremmin ja itkevät vähemmän kuin verrokkivauvat.
Lähde: Tiina Huttu, Kirsi Heikkinen: Pää edellä – näin tuet lapsesi aivojen kehitystä (WSOY 2017)
Juttua päivitetty 6.11.2024
Lue lisää kosketuksesta:
- Isä veti ylleen hameen poikansa tähden – ”Pojat ansaitsevat enemmän kosketusta, myötätuntoa ja yksisarviskimallusta”
- Lasta ei pidä pakottaa halaamaan – 5 syytä, miksi pakottaminen on pahasta
- Vyöhyketerapia sopii vauvallekin
- Näin suojaat vauvaa stressiltä – ihmetemppuja et tarvitse
- Vauvahieronta helpottaa vaivoja
