On tavallista, että lapsi aloittaa päiväkodissa tai hoitopaikassa noin yksivuotiaana. Tämä merkitsee suurta muutosta lapselle sekä vanhemmille. Päivistä tulee kiireisempiä, ja nyt on entistä tärkeämpää, että on olemassa yhdessäolon käytäntöjä ja muotoja. Silloin lapsi ei koe arkea käsittämättömänä ja sekasortoisena. Perheen aikuisille voi puutteellinen yöuni olla suurempi rasitus, kun molemmat vanhemmat työskentelevät kodin ulkopuolella.
Viimeksi päivitetty 27.5.2011
Kun pienokainen viettää enemmän aikaa yhdessä muiden lasten kanssa, hän altistuu myös enemmän tartunnoille ja sairauksille, ja monet sairastuvat useammin aloitettuaan päiväkodissa. Kylmettymiset ja nuhat ovat valtavan tavallisia, ja tämä saattaa johtaa uniongelmiin aikana, jona monet ovat jo luoneet hyviä nukkumistapoja. Aikuisten voi olla haastavaa saada lapsi takaisin hyviin tottumuksiin tämän parannuttua, ja jos se ei onnistu, tuloksena voi olla paha kierre. Lapsi nukkuu huonosti, ja se voi heikentää vastustuskykyä, mikä puolestaan tekee lapsesta yhä alttiimman sairauksille ja valvomiselle.
Jos lapsi on sairaana saanut nukkua vanhempien huoneessa tai vuoteessa joitakin öitä, on hyvä palata vanhoihin rutiineihin ja viedä lapsi omaan vuoteeseensa nukkumaan heti sairauden mentyä. Mieti myös tarkkaan, onko todella välttämätöntä murtaa hyviä käytänteitä siksi, että lapsi on sairaana. Hyvä uni on suureksi hyödyksi kipeälle lapselle, joten rakennetun nukkumismallin säilyttämisestä voisi olla paljon etua.
Yötavoista tulee pitää kiinni
Ei ole epätavallista, että tämänikäisten lasten ruokahalu vähenee. Monet vanhemmat ovat huolissaan ja tuntevat kiusausta antaa lapselle maitoa yöllä, jotta hän saisi riittävästi ravintoa. On ehkä parempi hyväksyä se, että ruokahalu voi vähän vaihdella, ja pitää kiinni hyvistä yötavoista. Ota myös huomioon se, että liika maito vähentää lapsen muuta ruokahalua.
Lapsi yhä vain rohkaistuu tutkimaan ympäristöään, mutta tuo uusi itsenäisyys voi toisinaan myös lisätä vanhempien läheisyyden tarvetta öisin. Tarve voi vahvistua esimerkiksi muuttojen, uusien sisarusten tai muiden perheen muutosten yhteydessä. Käsittele tilannetta järkevästi. On tärkeää, että lapsi tuntee olonsa turvatuksi ja rakastetuksi, mutta koeta kuitenkin mahdollisimman lempeästi pitää kiinni hyvästä tavasta ja anna lapsen nukkua omassa vuoteessaan.
Taaperotkin voivat pyrkiä vanhempien vuoteeseen
Kaksivuotiaina voivat monet lapset yrittää uhmata nukkumaanmenon rituaaleja. Voikin olla viisasta jo hyvissä ajoin puhua lapselle, että kohta mennään nukkumaan, jolloin hän valmistautuu siihen, että leikki on kohta päätettävä. Nytkin vakituiset menot ovat kullanarvoisia nukkumaan käytäessä. Kun lapsi on käynyt vuoteeseen, on kotoisaa jutella siitä, mitä hän on kokenut päivällä ja mitä tapahtuu seuraavana päivänä.
Jotkut lapset pystyvät nousemaan vuoteesta itse jo puolentoista vuoden iässä. Sinun täytyy miettiä parhaasi mukaan, kuinka suhtaudut siihen, että lapsi tulee yöllä vuoteeseesi. Jos et halua lapsen nukkuvan vieressäsi, sinun tulee olla päättäväinen. Jos olet kerran antanut lapsen kömpiä viereesi, on vaikeampaa kieltää seuraavana yönä. Tästä on puhuttava myös kumppanisi kanssa, jotta olette yhtä mieltä siitä, kuinka lapseen on suhtauduttava.
Univinkkejä
Lapset haluavat uhmailla kaksivuotiaina. Jos teillä on hyvin vakiintuneita rutiineja, tätä ikäkautta on helpompi käsitellä.
Useat vanhemmat antavat lapsensa mieluusti nukkua viikonloppuisin vähän kauemmin, jotta koko perhe voisi aloittaa päivän rauhallisemmin. Ehkä lapsi on tahtonut olla ylhäällä myöhempään, ja silloin on helppo antaa myöten kiusaukselle nukkua itse vähän pitempään. Useimmat lapset heräävät kuitenkin samana ajankohtana. Ja jos he ovat saaneet liian vähän unta, se voi vaikuttaa loppupäivän mielialaan. Kun lapsi pystyy nousemaan pinnasängystä omin voimin, on aika vaihtaa vuode matalampilaitaiseen.
Lue myös
Lähteet:
Eckerberg, Berndt: Hur man lär barn att sova på nätterna: barn från cirka fem till cirka arton månader, B. Eckerberg, 1999
Holm, Sara: Sov gott! En bok om barn, sömn och funktionshinder Riksförbundet för rörelsehindrade barn och ungdomar, 2005
Kreutz Wirfelt, Anna: Om barns sömn och sömnproblem, 0–12 månader Axélion, 1997
Mindell, J.A. ym.: Behavioural treatment of bedtime problems and night wakings in infants and young children. SLEEP 2006 | Osa 29, nro 10:1263–1276
Pantley, Elizabeth: Pehmeä matka höyhensaarille: hellä tapa saada vauva nukkumaan läpi yön. Suom. Rose-Marie Chatterji | Suomussalmi, Myllylahti, 2005
Smith, Lars ja ulvund, Stein Eirik: Spädbarnsåldern | Studentlitteratur, 1993
Wahlgren, Anna | Sova hela natten: så hjälper du ditt lilla barn att sova gott hela natten lång | Alexander Halling, 2005
Welford, Heather: Hjälp ditt barn att sova bättre | Egmont Richter, 2001
Wolfson, A. ym.: Effects of parent training on sleeping patterns’ stress and
perceived parental competence | Journal of Consulting and Clinical Psychology 1992 (60): 41–48
