Viimeksi päivitetty 23.1.2024
Kuorsaus liitetään usein aikuisiin, mutta jo varhaislapsuudessa esiintyy erilaisia unenaikaisia hengityshäiriöitä.
Käytöshäiriöitä, oppimisvaikeuksia ja aineenvaihdunnan muutoksia
Kuorsaus on uniapneaa lievempi tautikokonaisuus, mutta siihenkin voi lapsuuden aikana liittyä muun muassa vaikeuksia oppimisessa, käytöshäiriöitä sekä haitallisia muutoksia aineenvaihdunnassa.
Kouluikäisiin lapsiin verrattuna tutkimustieto imeväisten ja taaperoiden kuorsauksesta on kuitenkin rajallista.
Väitöstutkimuksessaan vuodelta 2024 lastentautien erikoislääkäri Maija Katila Tampereen yliopistosta havaitsi, että pirkanmaalaiset lapset kuorsasivat selvästi vähemmän kuin aiempi tutkimustieto on osoittanut.
Väitöskirja on osa Lapsen uni- ja terveys (Child-Sleep) -projektia, jossa unitutkimuksiin osallistuneita lapsia on seurattu nyt jo yli kymmenen vuoden ajan.
”Tutkimuksessani havaitsin, että kuorsausta esiintyi vain melko pienellä joukolla vauvoja ja taaperoita. Kuorsaavilla vauvoilla oli kuitenkin merkittävästi enemmän univaikeuksia, ja heidän unensa oli levottomampaa ja lyhyempää verrattuna muihin lapsiin”, Katila kertoo.
Äidin tupakointi lisää ja täysimetys ehkäisee lapsen kuorsausriskiä
Katilan havaintojen mukaan äidin tupakointi ja vanhempien kuorsaus lisäävät riskiä pienten lasten kuorsaukselle. Vauvan täysimetys ensimmäisten elinkuukausien aikana puolestaan näytti suojaavan lapsia kuorsaukselta.
”Kuorsaukselta suojaavien ja sille altistavien tekijöiden tunnistaminen on erittäin tärkeää, sillä niitä voidaan hyödyntää perheiden ohjeistuksessa raskausaikana ja pikkulapsi-iässä. Näin voidaan mahdollisesti ehkäistä unenaikaisia hengityshäiriöitä ja niihin liittyvää sairastavuutta”, Katila pohtii.
Katila tarkasteli tutkimuksessaan myös varhaislapsuuden kuorsauksen ja kasvun välistä yhteyttä sekä sydän- ja verisuonisairauksien ja aineenvaihduntahäiriöiden riskitekijöitä verinäytteiden avulla.
Kuorsaus lapsena voi lisätä sydän- ja verisuonitautiin sairastumisriskiä aikuisena
Kahden ensimmäisen elinvuoden aikana lasten kasvussa ei ollut Katilan tutkimuksessa suuria eroja, mutta lapsilla, jotka kuorsasivat enemmän, oli havaittavissa lieviä epäsuotuisia muutoksia aineenvaihdunnan merkkiaineissa.
Havainnot viittaavat siihen, että kuorsaus varhaislapsuudessa voi lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä aikuisiässä.
Väitöskirjansa tulosten perusteella Katila korostaakin, että pienten lasten unenaikaisiin hengityshäiriöihin tulisi kiinnittää huomiota, koska ensimmäisiä merkkejä pitkäaikaisvaikutuksista voidaan havaita jo varhaislapsuudessa.
Maija Katila työskentelee erikoislääkärinä lasten tehovalvontaosastolla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Lapsi kuorsaa monesta syystä
Vauvan tai lapsen kuorsauksen taustalta saattaa löytyä monenlaisia syitä erilaisista rakenteellisista ominaisuuksista ja ongelmista nuhakuumeeseen ja allergiaan.
Jos esimerkiksi suuret nielurisat tai flunssan aiheuttama ahtaus hengitysteissä ovat haittaamassa hengittämistä, seurauksena on kuorsauksen ääni hengitettäessä.
Lapsen kuorsaamisen (ja muiden unenaikaisten hengityshäiriöiden) taustalla voi olla muun muassa:
- flunssa
- allergia
- suurentuneet nielurisat tai kitarisat
- ylipaino
- ristipurenta
- kupera kasvoprofiili
Tutkimusten mukaan lapsista 3–15 prosenttia kuorsaa säännöllisesti.
Milloin lääkäriin?
Flunssaan tai allergiaan liittyvä kuorsaus yleensä lakkaa itsestään sitten, kun taudin oireet muutenkin helpottavat.
Lapsen tukkoisuutta voi myös yrittää helpottaa tutuin kotikonstein, kuten suolavedellä, niistäjällä ja lääkärin ohjeiden mukaan allergialääkkeillä.
Jos kuorsaus on jatkuvaa eikä sille löydy flunssan kaltaista selkeää syytä, on asiasta hyvä mainita neuvolassa. Sieltä lapsi osataan tarpeen vaatiessa ohjata tarkempiin tutkimuksiin.
Lue myös:
Lähteet: Potilaan Lääkärilehti, Hammaslääkärilehti, Tampereen yliopisto
