Myrkylliset huonekasvit, puutarhan koristekasvit ja villit luonnonkasvit voivat aiheuttaa nieltyinä tai iholle joutuessaan oireita niin lapsille kuin aikuisille. Tunnista vaarallisimmat kasvit ja opettele hoitamaan mahdollinen myrkytystapaus ajoissa ja oikein.

Viimeksi päivitetty 2.5.2023

Yleisimmät myrkylliset huonekasvit

  • agave
  • amaryllis
  • atsalea
  • flamingokukka (Anthurium)
  • hortensia (Hydrangea macrophylla)
  • huone-esikko (Primula obconica)
  • huonekoiso (Solanum pseudocapsicum)
  • hyasintti
  • ihmepensas (Codiaeum)
  • joulutähti (Euphorbia pulcherrima)
  • juurakkovehka (Alocasia)
  • kirjolehti (Caladium)
  • kirjovehka (Diffenbachia)
  • muratti (Hedera helix)
  • oleanteri (Nerium oleander)
  • paksujalka (Pachypodium lamieri)
  • syklaami (Cyclamen persicum)
  • tuoksupasuuna (Brugmansia)
  • valkokalla (Zantedeschia aetiopica)
  • viirivehka (Spathiphyllum)

Yleisimmät myrkylliset koristekasvit

  • alppiruusu
  • hajuherne
  • hortensia
  • hyasintti
  • iiris
  • kielo
  • koiranpensas
  • kultasade
  • kuusama
  • lehtikuusi
  • lehtokuusama
  • lemmonmarja
  • likusteri
  • lumimarja
  • lupiini
  • miekkalilja
  • muratti
  • myrkkylilja
  • näsiä
  • pioni
  • punakoiso
  • pääsiäislilja
  • ruusupapu
  • tyräkki
  • ukonhattu
  • valkonarsissi

Yleisimmät myrkylliset luonnonkasvit

  • hullukaali
  • hulluruoho
  • jättiputki
  • kalliokielo
  • kielo
  • misteli
  • myrkkykatko
  • myrkkykeiso
  • niittyleinikki
  • näsiä
  • oravanmarja
  • sormustinkukka
  • ukonhattu
  • ukonputki

Laajemman luettelon löydät HUS:n Myrkytystietokeskuksen sivuilta.

Vakavat myrkytystapaukset harvinaisia

Kasveista johtuvat myrkytystapaukset ovat yleisimpiä 1–5-vuotiailla. Tavallisimmat oireet ovat vatsavaivoja, pahoinvointia, oksentamista ja ripulia. Suun ympärille voi ilmestyä punaisia läiskiä, tai joidenkin kasvien tapauksessa jopa palovammoja.

Myrkytyksen vakavuus riippuu siitä, mitä kasvia lapsi on syönyt ja miten paljon. Vakavat myrkytystapaukset ovat hyvin harvinaisia.

Ensiapu: tunnista kasvi

Oikean ensihoidon kannalta on tärkeää selvittää mahdollisimman tarkkaan:

  • Mikä kasvi on aiheuttanut myrkytyksen?
  • Millaisessa muodossa myrkyllistä ainetta on kehoon joutunut: onko lapsi niellyt marjoja, syönyt lehtiä vai kenties joutunut ihokontaktiin myrkyllisen kasvin kanssa?
  • Kuinka suuresta määrästä on kysymys – onko lapsi vain maistellut kasvia, vai todella syönyt sitä jonkinlaisen määrän?
  • Milloin myrkytys on tapahtunut?

Myrkytyksen aiheuttanutta kasvia on hyvä viedä pala mukana sairaalaan, varsinkin jos lajimääritys on epävarmaa. (Poikkeuksen tästä tekevät jättiputki ja näsiä, jotka aiheuttavat palovammoja iholle – älä yritä viedä niitä mukanasi!)

Toimi näin myrkytystapauksessa

  • Jos lapsi on syönyt ärsyttävää kasvia, huuhtele suu runsaalla vedellä ja anna pieni määrä vettä juotavaksi, jotta vatsan sisältö laimenee.
  • Silmään tai iholle joutunut ärsyttävä kasvineste tulee huuhdella runsaalla vedellä.
  • Lääkehiili on tehokkain ensiapu kasvimyrkytyksissä. Myrkytysten hoidossa tarvittava määrä on suuri. Nopeasti annettu lääkehiili estää myrkyllisten aineiden imeytymistä mahalaukusta. Lapselle lääkehiiltä annetaan 1g jokaista lapsen painokiloa kohti.
  • Jos autettavalla ei ole selkeitä myrkytykseen viittaavia oireita, mutta epäilet myrkytyksen mahdollisuutta tai haluat neuvoja ja toimintaohjeita, soita Myrkytystietokeskukseen, puhelin (09) 471 977 (avoinna vuorokauden ympäri).
  • Lievässä myrkytystapauksessa riittää seuraaminen ja oireiden mukainen hoito.
  • Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.
  • Älä okseta.
  • Soita hätänumeroon 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu.
  • Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka.

Lähteet:

Vaukirja: Turvallisesti kotona
Hoppu, Mustonen & Pohjalainen: Myrkylliset kasvit

Lue myös:

Mitä mieltä olet artikkelista?