Viimeksi päivitetty 30.11.2018
Tuhkarokko on tappanut vuoden 2018 aikana jo 37 ihmistä Euroopassa. Suomessa tartuntatapauksia on tänä vuonna ollut jo 7. Tuhkarokkoepidemia on mahdollinen myös Suomessa, sillä usealla paikkakunnalla tietyn ikäryhmän rokotekattavuus alittaa tuhkarokkoepidemiaan vaadittavat 95 prosenttia – ei tarvita kuin onneton sattuma.
Mikä on tuhkarokko?
Tuhkarokko on ilmateitse leviävä, poikkeuksellisen helposti tarttuva tauti. Se tarttuu huoneilman välityksellä ja tartuntaan voi riittää samassa tilassa oleskelu. Ruotsissa alkuvuodesta 2018 tapahtunut epidemia sai alkunsa, kun sairastunut henkilö hakeutui terveyskeskukseen.
Tarttuu hengitysilmasta
Tuhkarokko tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana ja ilmateitse. Tartunnan saamiseksi riittää oleskelu samoissa tiloissa jo sairastuneen henkilön kanssa. Tuhkarokkovirukset myös säilyvät tartuttavina huoneilmassa ja pinnoilla jopa kaksi tuntia sen jälkeen, kun tartuttava henkilö on jo poistunut.
Tuhkarokkoon sairastunut on tartuttava neljä vuorokautta ennen ihottumaa ja neljä vuorokautta ihottuman puhkeamisen jälkeen.
Yksi tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin 12–18 suojaamatonta ihmistä, kun esimerkiksi kausi-influenssassa sama tarttuvuusluku on 1—2 ihmistä.
Jos rokottamaton henkilö on altistunut tuhkarokolle, kolmen päivän kuluessa altistumisesta annettu rokote voi vielä ehkäistä taudin.
Oireina korkea kuume ja näppylät
Tartunnan saamisen jälkeen ensioireet ilmaantuvat vasta 9-11 vuorokauden jälkeen. Tyypillisimpiä ensioireita ovat korkea kuume ja hengitystieoireet.
Tuhkarokolle tyypillinen, punaisista kutiavista pisteistä koostuva ihottuma alkaa vasta 3-5 vuorokauden kuluttua ensioireiden ilmaantumisesta. Ihottuman parantuminen kestää noin viikon. Tauti on usein vakavampi aikuisiällä sairastettuna.
Tuhatta sairastunutta kohti noin 1–3 henkilöä kuolee tautiin.
Tuhkarokkoon ei ole olemassa lääkettä, joten sitä hoidetaan lääkitsemällä oireita. Tuhkarokkoa voidaan ehkäistä vain rokotuksin. Kertaalleen sairastettu tauti antaa elinikäisen immuniteetin.
Vaikeat jälkitaudit ja alentunut vastustuskyky
Tyypillisiä tuhkarokon jälkitauteja ovat kuumekouristus, korvatulehdus, ripuli, keuhkokuume ja hengitysteiden bakteeri-infektio. Harvinainen jälkitauti on aivokalvontulehdus, eli enkefaliitti, jonka saa 0,5-1 tuhannesta sairastuneesta.
Tuhkarokon sairastaminen heikentää elimistön puolustuskykyä muita tauteja vastaan viikosta jopa yli kahteen vuoteen.
Voiko rokotetu sairastua?
Yksi tai kaksi annosta MPR-rokotetta saanut henkilö voi sairastua tuhkarokkoon, mutta altistuksen täytyy silloin olla voimakas. Rokotetulla henkilöllä taudin oireet ovat tavallisesti lievempiä, eikä vakavia jälkitauteja esiinny.
Rokotettujen henkilöiden ei myöskään ole todettu tartuttavan tautia edelleen.
Epidemian riski on olemassa
Korkea rokotuskattavuus on avainasemassa tuhkarokkoepidemian välttämiseksi.
”Jos rokotuskattavuus laskee alle 92–95 prosenttiin, silloin ruvetaan näkemään epidemiapyrähdyksiä”, ylilääkäri Hanna Nohynek THL:n tartuntatautien torjunta ja rokotukset yksiköstä kertoo.
Suomen länsirannikolla sijaitsee alueita, joilla lasten rokotuskattavuus jää 95 prosentin alapuolelle.
”Lasten alhainen rokotuskattavuus ei ole ainoastaan ruotsinkielisen länsirannikon ongelma. On muitakin alueita, joilla 95 prosenttia alittuu”, THL:n erityisasiantuntija Mia Kontio kertoo.
Suomen tilanne ei ole kuitenkaan erityisen paha verrattuna esimerkiksi Italian, Kreikan ja Ranskan rokotuskattavuuteen. Rokotuskattavuuden taso on myös pysynyt suhteellisen samanlaisena. Tietyillä alueilla pysytään liian alhaisella tasolla, mutta mitään suurta romahdusta ei ole tapahtunut missään päin Suomea. Monet alhaiset rokotuskattavuuden paikkakunnat ovat myös niin pieniä, että käytännössä näillä paikkakunnilla ilman tuhkarokkorokotusta on vain muutamia lapsia.
Tuliainen Keski-Euroopasta tai Kaukoidästä
MPR-rokotuksien ansiosta kotoperäinen tuhkarokko on saatu hävitettyä Suomesta. Vuosittain todetaan noin 0–5 tuhkarokkotapausta, joissa tartunta on saatu ulkomailta.
”Tyypillinen suomalainen” tuhkarokkotapaus on siis tuontitavaraa: ensimmäisen uhrin tuhkarokkotartunta on yleensä hankittu Keski-Euroopasta tai Kaukoidästä. Kun henkilö palaa Suomeen, tauti pääsee leviämään.
”Esimerkiksi Italiassa, Romanissa ja Kreikassa on paljon tuhkarokkotapauksia. Kreikassa tuhkarokko on päässyt leviämään laajalti romaniväestön keskuuteen. Kreikan romanien rokotuskattavuus on perinteisesti ollut huono”, Kontio kertoo.
Italia ja Ranska ovat puolestaan Euroopan rokotevastaisimpia maita. Rokotevastaisuus näkyy tuhkarokkotartuntojen määrässä, sillä tehokkaasti tarttuva rokko aiheuttaa hyvin todennäköisesti epidemioita rokotekattavuuden laskiessa.
Tuhkarokon sairastaminen ei ole hyvä ajatus lapsen immuunipuolustuksen kasvattamiseksi
Harvinaisissa tapauksissa tuhkarokko aiheuttaa kuulovaurion, aivovaurion tai kuoleman. Tästä huolimatta toiset vanhemmat ajattelevat, että sairastamisesta on enemmän hyötyä kuin haittaa.
”Tästä ei ole mustaa valkoisella, mutta olemme kuulleet terveydenhoitajilta, että tuhkarokon vaarallisuutta vähätellään. On perheitä, jotka ajattelevat, että tauti on hyvä sairastaa lapsen immuunipuolustuksen kehittymisen takia”, Nohynek kehtoo.
Sairastumisen aiheuttama riski on kuitenkin kiistatta suurempi kuin sairastamalla saavutettu hyöty.
”Jos viruksen aiheuttamasta taudista selviää, se synnyttää kyllä vahvemman immuniteetin vasta-aineiden määrällä mitattuna. Tuhkarokon aiheuttama tautitaakka on kuitenkin niin suuri, että rokottaminen on turvallisin keino välttää se”, Nohynek summaa.
Lue myös:
Lähteenä myös: THL
Rokotuskattavuudella tarkoitetaan aina tiettynä vuonna syntyneiden lasten rokotuskattavuutta. Koko kansan tuhkarokkoimmuniteetista ei ole olemassa tarkkoja tilastoja.
Puutos tilastotiedossa johtuu siitä, että rokotustietojen kerääminen aloitettiin paikkakunnittain vasta vuonna 2009. Aikaisempien vuosien kattavuustiedot perustuvat 1000 lapsen otokseen. Aikaisemmilta vuosilta ei siis ole tarjolla tarkkaa paikkakuntakohtaista tietoa.
Koska koko kansan immuniteettiarviossa on mukana sekä rokotettuja että tuhkarokon sairastaneita vanhempia ihmisiä, emme voi tarkalleen tietää, kuinka hyvin Suomi on suojautunut tuhkarokkoa vastaan. Sen kuitenkin tiedämme, että suoja on hyvä, sillä vuoden 1995 jälkeen vain kahtena vuonna tuhkarokkoon sairastuneita ihmisiä on ollut yli 5 kappaletta vuodessa. Erittäin tehokkaasti leviävän taudin tapauksessa tämä on todella alhainen luku.
