Viimeksi päivitetty 14.11.2019
Vesirokko on koko kehon tulehdustila, johon liittyy yleensä korkea kuume ja 5–7 vuorokautta kestävä rakkulaihottuma. Aikuisille vesirokko on yleensä raju tauti, joka voi viedä sairastuneen sairaalahoitoon.
Vesirokko tarttuu erittäin helposti, siihen sairastunut tartuttaa tautia jo kaksi vuorokautta ennen oireiden ilmaantumista. Tartuttavuus jatkuu noin viisi vuorokautta rakkuloiden ilmaantumisen jälkeen.
Lue lisää vesirokosta tästä linkistä!
Sairastaminen ei ”hyödytä”
Vesirokon sairastaminen ei hyödytä lasta mitenkään – sairastamalla saavutettu immuniteetti ei ole parempi kuin rokotteesta saatu, ja vesirokko on tautina raskas elimistölle. Jälkitautien lisäksi puolustuskyky muita tauteja vastaan on koetuksella pitkään vesirokon jo mentyä ohi.
Vesirokkorokotteesta hyötyy yksilön lisäksi myös yhteiskunta, sillä vanhempien tarvitse jäädä useaksi päiväksi kotiin hoitamaan sairasta lasta.
Kenelle vesirokkorokote on erityisen tärkeä?
Jos lapsen iho on erityisen herkkä, riski saada vesirokon yhteydessä sairaalahoitoa vaativaa bakteeri-infektio kasvaa. Näin ollen vesirokkorokotus on erityisen tärkeä lapsille, joilla on esimerkiksi atopia.
Bakteeritulehdukseksi äitynyt rokko jättää myös aina arpia, joten vesirokkorokotus on myös esteettinen suoja näitä arpia vastaan. Myös ”tavallinen” vesirokko voi jättää rakkuloiden seurauksena arpia ohuille ihoalueille, esimerkiksi silmien ja huulien ympärille, sekä kaulaan ja yläselkään.
”Suosittelemme rokotusta kuitenkin kaikille, sillä vakavia jälkitauteja voi esiintyä kenellä tahansa”, Leino sanoo.
Luonnollinen menetelmä
Vesirokkorokotetta voi verrata luonnolliseen tapaan tutustuttaa elimistö sairauteen.
”Koska lapselle annetaan heikennetty virus, mekanismi on sama kuin silloin, kun viruksen saa tartuntana. Molemmissa tapauksissa virus leviää ja elimistö oppii tunnistamaan sen”, Leino sanoo.
Rokotteen etuna on, että kaikki vesirokkoon liittyvät riskit, kuten jälkitaudit, ovat äärimmäisen harvinaisia rokotuksen aiheuttamina.
Aikuiselle vaarallinen tauti
Aikuisille vesirokko on vaarallinen tauti. Jos siis tautia ei sairasta lapsena, eikä rokotetta ota, altistuu esimerkiksi seuraaville riskeille:
- Yksi 14 000:stä aikuisena vesirokon sairastaneesta sairastuu aivotulehdukseen.
- Raskaana vesirokon sairastavista jopa 20 prosenttia saa jälkitautina keuhkokuumeen.
- Vesirokko on erityisen vaarallinen sikiölle. Jos rokon sairastaa odotusaikana, lapsi voi saada vakavia vaurioita.
Ei rokotetta raskaana!
Tärkeää: Vesirokkorokotetta ei voi enää ottaa raskausaikana, sillä rokote sisältää sikiölle vaarallista vesirokkovirusta. Jos suunnittelet lasta, etkä ole sairastanut vesirokkoa, ota rokote ennen raskautta.
Vesirokkorokotuksen suoja ei ole täydellinen
Vesirokon voi saada rokotuksesta huolimatta. Ensimmäisen rokotuskerran jälkeen 80 prosentilla lapsista on täydellinen immuniteetti vesirokkoa vastaan. Vakavaa taudinkuvaa vastaan ensimmäinen rokotuskerta antaa 95 prosentin suojan.
Suomessa noudatetaan kahden rokotuskerran ohjelmaa, sillä toisen rokotuksen jälkeen immuniteetti nousee erittäin kattavaksi.
”Kahden annoksen ohjelmalla teho vakavaa tautia vastaan on 100 prosenttia. Lievän muodon taudista voi saada toisen rokotuskerran jälkeen 7 prosenttia rokotetuista”, vesirokkorokotteesta vastaava THL:n ylilääkäri Tuija Leino sanoo.
Laumasuoja on tärkeä
Kun yhä useampi lapsi saa rokotesuojan vesirokkoa vastaan, laumasuoja lisääntyy ja samalla myös riski sairastua rokotettuna vähenee. Lievätkin vesirokkosairastelut siis harvinaistuvat rokotusten lisääntyessä.
Vesirokkoimmuniteetti voi jäädä vajaaksi myös silloin, jos vesirokon on sairastanut alle 1-vuotiaana.
”Alle 1-vuotiaalle ei välttämättä muodostu hyvää suojaa todennäköisesti siksi, että lapsella on edelleen äidiltä saatuja vasta-aineita. Osa vauvana vesirokon sairastaneista saa vesirokon uudestaan”, Leino sanoo.
Rokote on hyvin siedetty eikä sisällä tehosteaineita
Vesirokkorokote voi nostattaa kuumetta ja aiheuttaa rokko-oireita, mutta pistoskohta ei tyypillisesti tule kipeäksi. Tämä johtuu siitä, että rokote ei sisällä tehosteaineita.
”Rokote sisältää heikennettyä vesirokkovirusta. Tällaisessa rokotteessa ei tarvita tehosteaineita. Useimmilla rokote aiheuttaa lievän tai oireettoman infektion, jonka johdosta elimistö kehittää vasta-aineita virusta vastaan”, Leino kertoo.
Lue myös:
Yhdysvalloissa vesirokkorokotetta on annettu jo vuodesta 1995 lähtien. Suomessa rokote on otettu osaksi kansallista rokoteohjelmaa vasta vuonna 2017. Hidas päätös johtuu rahoitusvaikeuksista. Suomessa haluttiin myös nähdä, lisäisikö lasten vesirokkorokottaminen aikuisten vyöruusutulehdusten määrää.
”Koska vyöruusun ja vesirokon aiheuttaa sama virus, aikuiset saavat jatkuvasti luonnollisia tehosteita niin vesirokkoa kuin vyöruusua vastaan altistumalla vesirokkoa sairastaville ihmisille. Emme olleet varmoja, yleistyisikö vyöruusu aikuisilla, jos he eivät enää altistuisi virukselle”, vesirokkorokotteesta vastaava THL:n ylilääkäri Tuija Leino sanoo.
Rokote on ollut jo pitkään käytössä Yhdysvalloissa, mutta yhteyttä vyöruusun yleistymiseen ei ole pystytty todentamaan. Näin ollen rokote päätettiin ottaa ohjelmaan myös Suomessa.
Lue myös: Voiko vesirokon tahallinen tartuttaminen olla vaarallista?
