Jopa 2–5 % kaikista 6 kuukauden ja 5 vuoden välillä olevista lapsista saa kuumekouristuksia kehon lämpötilan noustua. Tämä on yleisempää pojilla. Kuumekouristuksia saaneilla lapsilla on 30–40 prosenttia suurempi mahdollisuus saada kramppeja myöhemminkin kuumeessa.
Viimeksi päivitetty 24.4.2011
Kouristuksissa lapsi jäykistyy ja häntä pyörryttää. Silmät pyörivät, leuat puristuvat yhteen, keho nytkii, eikä lapseen saa kontaktia. Kohtaus kestää yleensä pari minuuttia, joskus lyhyemmän ajan ja toisinaan jopa 15 minuuttia.
Kohtaus tulee usein yllättäen, pääsääntöisesti kuumeen noustessa. Kohtauksen näkeminen voi olla hyvin dramaattista ja pelottavaa, ja monet sen ensi kertaa näkevät epäilevät jotain vakavaa sairautta.
Mitä voin tehdä?
Yritä pysyä tyynenä, vaikka tilanne on pelottava. Aseta lapsi kyljelleen, niin ettei lima tai oksennus tuki nielua tai henkitorvea. Jos lapsi ei hengitä, anna ensiapua. Älä yritä hillitä nytkäyksiä vaan tue vain lapsen päätä. Poista esineet, joihin lapsi voisi kolhia itseään.
Ota aika, koska lääkärin on hyvä tietää, kuinka pitkään kohtaus kesti. Pane myös merkille, onko kouristuksia koko kehossa vai ainoastaan toisella puolella. Kohtauksen jälkeen pitäisi ennen muuta saada lapsen lämpötila putoamaan. Riisu vaatteet ja pyyhi häntä kostealla pyyhkeellä. Avaa myös ikkuna, jotta huonelämpö laskee, ja anna kuumetta alentavaa lääkettä.
Milloin pitää ottaa yhteys lääkäriin?
Ota aina yhteys lääkäriin, jos lapsi ei ole ennen saanut kuumekouristuksia. On tärkeää sulkea muut syyt pois, esim. aivokalvontulehdus. Jos lapsi on saanut aiemminkin kramppeja, noudata ohjeita, joita olet saanut lääkäriltä tai sairaalalta, ja anna mahdollista lääkettä. Jos et epäile mitään vakavampaa, lääkäriin ei tarvitse ottaa yhteyttä.
