Kurkkumätä on bakteerin aiheuttama raju tauti, joka vaatii aina sairaalahoitoa – hoidosta huolimatta 5–10% siihen sairastuneista kuolee länsimaissa.

Viimeksi päivitetty 30.8.2019

Kurkkumätä on bakteerin aiheuttama yleistulehdus, joka iskee erityisesti nieluun, kurkunpäähän, nenään ja ihoon. Bakteerin erittämät toksiinit voivat aiheuttaa lisäksi esimerkiksi sydänlihastulehduksen. Kurkkumätään sairastunut tarvitsee aina sairaalahoitoa.

 



 

Tartunta

Tautia aiheuttava bakteeri tarttuu ihmisestä toiseen hengityseritteiden mukana läheisessä kontaktissa tai esimerkiksi samoja ruokailuvälineitä käytettäessä. Tauti ei ole erityisen tarttuva, mutta sitä levittävät sekä oireelliset että oireettomat kantajat.

Tauti itää noin 2-5 päivää, joiden jälkeen ilmaantuu raju tulehdus nieluun. Potilaan kaulan alue turpoaa ja syntyy hengitysvaikeuksia. Länsimaissa noin 5–10 % kurkkumätään sairastuneista kuolee. Suomessa tehtiin vuosien 1993-2001 aikana yhteensä 14 vahvistettua kurkkumätähavaintoa, kaikki tartunnat olivat peräisin Venäjältä. Hyvän rokotuskattavuuden ansiosta tapausten määrä jäi kuitenkin vähäiseksi.

Rokote

Kurkkumädän vaikeimmat muodot voidaan ehkäistä rokotteella, mutta rokote ei kuitenkaan täysin ehkäise bakteerin tarttumista nenän limakalvoille. Siksi myös rokotettu voi toimia taudin kantajana ja levittää tautia edelleen. Rokote kuitenkin ehkäisee erinomaisesti vakavan taudinkuvan, sillä se auttaa elimistöä puolustautumaan kurkkumätäbakteerin erittämää myrkkyä vastaan.

Kurkkumätää vastaan rokotetaan osana viitosrokotetta 3, 5 ja 12 kuukauden iässä. Lisäksi suojaa tehostetaan neljän vuoden iässä nelosrokotteella ja 14-15 vuoden iässä dtap-rokotteella.

Rokotteen haittavaikutukset

Muutama prosentti rokotetuista saa sivuoireena pistoskohdan turvotusta, punotusta ja aristusta. Yksi prosentti rokotetuista saa kuumeen (39 astetta tai enemmän).

Harvinaisia haittavaikutuksia ovat ohimenevä kalpeus, velttous ja reagoimattomuus (3–4 / 10 000 rokotettua) ja kuumekouristukset (1 / 10 000 rokotettua).

Rokotuksen jälkeen joskus nöhtyjä ihottumia epäillään usein rokoteallergian aiheuttamiksi, mutta allergiset reaktiot ovat erittäin harvinaisia. Rokote voidaan antaa lähes kaikille.

Lähde: Neuvolaikäisen rokotusopas

Mitä mieltä olet artikkelista?