Voi ei, lapsella on taas korvatulehdus ja edessä on lääkärikäynti! Edellisellä kerralla äidin oli pakko pitää kirkuvaa lasta väkisin paikallaan. Miten lapselle pitäisi kertoa, että lääkäri aikoo taas tutkia kipeitä korvia?
Viimeksi päivitetty 26.1.2015
Lääkärissä käyminen on hyvin yleinen pelonaihe pienillä lapsilla. Lapset pelkäävät usein sitä, mikä on heille vierasta. Joskus pelkojen taustalla on aiempia huonoja kokemuksia. MLL:ssa työskentelevän Tatjana Pajamäen mukaan pahimmat pelkoreaktiot on usein kuitenkin ennaltaehkäistävissä, jos lapselle annetaan lääkärikäynnistä asiallista tietoa etukäteen.
”Lapselle kannattaa kuvailla selkeästi, mitä lääkärissä tulee tapahtumaan. Jos tiedossa on epämiellyttäviä toimenpiteitä, niistä kannattaa kertoa jo ennen kuin mennään vastaanotolle”, Pajamäki sanoo.
Lääkäriinkö? Arvio lapsen oireiden vakavuutta tällä oirenavigaattorilla.
Joskus esimerkiksi rokotusta kammoavan lapsen vanhemmat koittavat suojella lasta ja jättävät kertomatta tulevasta pistoksesta. Pimennossa pitäminen ei kuitenkaan vähennä lapsen pelkoa.
”Aivan pienellekin lapselle on syytä kertoa, mitä lääkärikäynniltä on odotettavissa. Jos lapsella ei ole tietoa, niin lapsi saa vapaat kädet kuvitella tilanteen omassa mielessään. Pienellä lapsella ei ole vielä elämänkokemusta, johon suhteuttaa saamiaan tiedonpalasia. Hyvällä mielikuvituksella varustettu lapsi voi keksiä aivan hirvittäviä kauhukuvia tulevasta tilanteesta”, Pajamäki sanoo.
Lue myös: Saippuaton lapsuus
Rehellisyys ja rauhallisuus ennen kaikkea
Vanhempien ja lapsen välisen luottamuksen kannalta on tärkeää, että lapsi ei koe itseään huijatuksi. Sen vuoksi lapselle ei pidä luulotella, että esimerkiksi verikokeen ottaminen olisi täysin kivutonta. Sen sijaan lapselle voi kertoa, että neula nipistää hetken, mutta se ei ole vaarallista.
Aina epämiellyttävästä toimenpiteestä ei kuitenkaan tiedetä etukäteen, eikä lasta silloin voi myöskään totuttaa ajatukseen. Tällöin saatetaan päätyä tilanteeseen, jossa vanhempi pitää paikallaan vastahakoisena vastaan pyristelevää lasta.
Lapsen pelon huomatessaan vanhempi tuntee helposti avuttomuutta ja saattaa siksi hätääntyä itsekin. Lapsi aistii herkästi vanhempansa tunnetilan. Siksi vanhemman on yritettävä pysyä tilanteessa mahdollisimman rauhallisena. Tyyni ja määrätietoinen vanhempi viestittää lapselle, että lapsi on edelleen turvassa.
”Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän rauhoittelu on sylissä pitämistä. Vanhemman kannattaa hyvin rauhallisesti kertoa lapselle, että nyt tehdään tämä toimenpide ja että se on aivan kohta ohi. ”
Pajamäen mukaan vanhemman kuuluu myötäelää lapsen tunnetiloja eläytymättä niihin kuitenkaan itse liikaa.
”Lapsi tarvitsee vahvan aikuisen, joka ottaa lapsen tunteet rauhallisena vastaan. Paniikissa olevasta aikuisesta ei ole tukea lapselle”, Pajamäki sanoo.
Lue myös: Päiväunille ulos läpi vuoden
Kysele, leiki, palkitse
Vanhemmille voi olla vaikeaa ottaa lapsen pelkoa puheeksi. Siksi peloista vaietaan joskus pitkäänkin. Vaikeneminen voi kuitenkin hidastaa peloista eroon pääsemistä.
”Pelot eivät voimistu siitä, että niistä puhutaan. Puhumisella voi sen sijaan hälventää pelkoja. Jo hyvin pienen lapsen kanssa voi keskustella pelkoa aiheuttavista asioista.”
Keskeistä on, että aikuinen yrittää asettua lapsen asemaan.
”Lapselta voi kysyä, mitä asioita hän jännittää ja puhua sitten yhdessä ajatuksista.”
Aina lapsi ei kuitenkaan osaa itse kertoa, mikä häntä eniten jännittää. Tällöin pelkoa voi lähteä purkamaan esimerkiksi leikin avulla.
”Lääkärileikki jossa lapsi saa itsekin tutkia esimerkiksi vanhempansa korvia tai pehmoleluaan tekee lääkärikäynnistä vähemmän pelottavan. Tuttu tilanne ei ole samalla tavalla uhkaava kuin uusi ja ennakoimaton tilanne”, Pajamäki kertoo.
Lapsen kanssa voi myös yhdessä pohtia sitä, mikä voisi auttaa kestämään pelottavan tilanteen. Joskus esimerkiksi jonkin mukavan asian ajatteleminen pelottavalla hetkellä voi olla ratkaisu.
”Etukäteen luvatut palkinnot auttavat monissa perheissä. Lääkärikäynnin jälkeen voidaan esimerkiksi mennä yhdessä uimaan tai vaikkapa jäätelölle.”
Lue myös: Allergia voi yllättää
Kerro myös lääkärille peloista
Vanhempien on hyvä muistaa, että lapsen peloissa ei ole mitään hävettävää, eikä pelkäävä lapsi ole millään tavalla muista poikkeava. Myöskään hankalan potilaan leimaa ei ole syytä pelätä. Lääkärille kannattaakin suoraan kertoa lapsen peloista.
”Lääkäriä voi vaatia suhtautumaan lapseen hellästi. Lapselle tulee turvallinen olo, kun hänen ajatuksensa otetaan tosissaan. Asiansa osaava lääkäri kertoo lapselle, mitä kullakin hetkellä tapahtuu ja miksi toimenpiteet pitää tehdä.” Pajamäki sanoo.
Pelko heikentyy usein vähitellen hyvien lääkärikokemusten myötä ja tilanteen tullessa tutummaksi. Lapselle tuleekin antaa riittävästi aikaa voittaa pelkonsa.
”Aikuisissakin on hammaslääkärikammoisia, jotka nukutetaan hoidon ajaksi. Siihen peilaten voi kysyä, mitä 5-vuotiaalta voi silloin vaatia?” Pajamäki sanoo.
* * * * * * * * * * * * *
Vinkit sujuvaan lääkärikäyntiin lapsen kanssa
1. Käy tapahtumat lapsen kanssa läpi ennen lääkärikäyntiä
2. Kerro lapselle miksi toimenpiteet tehdään.
3. Leiki lapsen kanssa lääkäriä ja anna lapsenkin tehdä halutessaan leikkitoimenpiteitä. Lapsille on myös lääkärissä käymistä käsitteleviä kirjoja, joita kannattaa lukea yhdessä.
4. Älä pidä lasta pimennossa, vaan kerro mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen, jos luvassa on epämiellyttävä toimenpide.
5. Pysy itse rauhallisena. Jos tiedät, että hermostut, mieti voisiko lapsen toinen vanhempi olla parempi tuki tilanteessa.
6. Kerro lääkärille lapsen pelosta ja vaadi hellää suhtautumista lapseen.
7. Hyväksy lapsen pelko ja anna lapselle aikaa ja välineitä voittaa pelkonsa.
Tietoa lasten peloista ja vinkkejä pelkojen vähentämiseen: Kankkonen & Suutarla: Pelottaa! Työkirja lapsen pelkojen kohtaamiseen (Lataa opas täältä)
