Viimeksi päivitetty 30.7.2024
Äidin raskaudenaikainen stressi ja ei-toivottu raskaus voivat tutkimuksen mukaan lisätä ADHD-oireiden esiintymistä lapsella. Myös imetyksen kestolla todettiin olevan vaikutusta ADHD-oireiden riskiin ja puhkeamiseen.
Raskausajan stressi ja ei-toivottu raskaus voivat lisätä ADHD-oireilua
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD on neurokehityksellinen häiriö, jolle on ominaista ylivilkkaus ja tarkkaavuuden ongelmat, jotka aiheuttavat toiminnan haittaa useilla elämänalueilla.
ADHD on osittain perinnöllinen sairaus, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös ympäristötekijöillä on vaikutusta häiriön riskiin ja puhkeamiseen.
Lääketieteen lisensiaatti Jandeh Jallow Oulun yliopistosta osoittaa väitöstutkimuksessaan, että äidin raskaudenaikainen stressi ja ei-toivottu raskaus voivat lisätä ADHD-oireiden esiintymistä lapsella.
Riskitekijöinä myös imetyksen lyhyt kesto, keskosuus ja raskausajan päihteet
On myös mahdollista, että synnytyksen jälkeisistä riskitekijöistä lyhyempi imetyksen kesto lisää ADHD-oireiden esiintymistä.
Tutkimuksessa löytyi ei-toivotun raskauden ja alle kolme kuukautta kestäneen täysimetyksen yhteys yliaktiivisiin oireisiin 8-vuotiaana.
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ADHD:n varhaisiin riskitekijöihin kuuluvat muun muassa keskosuus ja äidin päihteiden käyttö raskauden aikana.
Näiden lisäksi on raskaudenaikaisia ja varhaislapsuuden tekijöitä, joita on tutkittu vain vähän tai niistä on ristiriitaista tietoa aikaisemmissa tutkimuksissa.
Jallow tutki väestöpohjaisessa väitöskirjatyössään vähän tutkittuja raskaudenaikaisia ja varhaislapsuuden ADHD:n riskitekijöitä vuoden 1986 Pohjois-Suomen syntymäkohortissa.
Yhteys myös lapsen tiettyihin persoonallisuuden piirteisiin
Myös lapsen oma persoonallisuusprofiili liittyi ADHD-diagnoosiin nuoruusiässä. Tutkimuksessa paljastui eroja temperamentissa ja luonteenpiirteissä terveen kontrolliryhmän ja niiden välillä, joilla todettiin ADHD.
Nuoret, joilla diagnosoitiin ADHD, olivat useammin elämyshakuisia sekä vähemmän itseohjautuvia, yhteistyöhaluisia ja sinnikkäitä kuin ne nuoret, joilla ei diagnosoitu ADHD:ta.
ADHD-diagnoosit voimakkaassa kasvussa Suomessa
ADHD-diagnoosit ovat Suomessa viime vuosina kasvaneet räjähdysmäisesti.
Koska ADHD on paikoin myös yli- ja väärin diagnosoitu, riskitekijöiden tunnistaminen voi tulevaisuudessa tuoda uusia työkaluja ADHD:n tarkempaan diagnosointiin.
Väitöskirjatutkimus on yksi ensimmäisistä ja tähän mennessä edustavimmista ADHD:n varhaisten riskitekijöiden tutkimuksista.
Tuloksista on hyötyä ehkäiseviä toimenpiteitä kehitettäessä, sillä ADHD:hen liittyy runsaasti sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia haittoja.
Lue myös:
Lähde: Oulun yliopisto
Tutustu tutkimukseen: Early risk factors for ADHD : A Northern Finland Birth Cohort 1986 study
