Viimeksi päivitetty 13.10.2021
Kaikki alkoi siitä, kun tuolloin puolivuotias Teemu-vauva aloitti kiinteisiin ruokiin totuttelemisen. Vauvoille tarkoitetussa puurojauheessa oli muiden ainesosien lisäksi pieni määrä maitoa: seurauksena oli tulipunainen nokkosihottuma, joka lehahti ympäri pienen pojan vartaloa.
”Olin heti yhteydessä neuvolaan, ja asiaa ryhdyttiin selvittämään. Yhdeksän kuukauden ikäisenä Teemu pääsi altistuskokeisiin. Tuolloin selvisi, että hänellä on erittäin voimakas maitoallergia: pienikin määrä maitoa sai pojan oksentamaan rajusti, muuttumaan vaisuksi ja lopulta nukahtamaan uupumuksesta”, kertoo äiti Tanja Vuorsalo.
Maitoallergian lisäksi havaittiin myös voimakas kananmuna-allergia ja pähkinäallergia.
Adrenaliinipistos sairaalassa
Nyt Teemu on jo 4,5 vuoden ikäinen touhukas lapsi, jolla on 1,5 vuoden ikäinen pikkuveli, Jere. Jeren synnyttyä tuttu allergialääkäri varoitti, että myös perheen toinen lapsi saattaa olla yhtä voimakkaasti reagoiva allergikko.
”Ja näin myös oli. Hän sai hieman alle vuosikkaana pienen murusen raejuustoa, ja samanlaiset rajut oireet iskivät päälle. Pari kuukautta sitten Jerelle tehtiin sairaaslassa altistustestit, ja saatuaan puoli millilitraa maitoa hän sai niin rajun kohtauksen, että tarvitsi adrenaliinipistoksen siitä selvitäkseen”, Vuorsalo kertoo.
”Se hankala äiti”
Elämä allergiaperheen vanhempana ei ole helppoa. Vuorsalo kertoo olevansa jatkuvasti pienessä stressissä.
”Tunnen syyllisyyttä siitä, että olen päivähoidon suuntaan ”se hankala äiti”. Se joka muistuttaa ja varmistaa ja käy läpi, että pienikin määrä maitoa, vaikka kuinka vahingossa annettuna, on lapselleni hengenvaarallista. Tilasin ryhmään jopa Allergia- ja astmaliitosta kouluttajan käymään läpi näitä arjen altistustilanteita, jotta riskit saataisiin minimoitua”, Vuorsalo sanoo.
Siitä huolimatta jokainen päivä eletään jännityksessä.
”Katson kellosta, että ahaa, nyt niillä on ruoka-aika siellä päikyssä ja varmistan, että puhelimessani on äänet ja virtaa, jos tuleekin puhelu. En koskaan lähde esimerkiksi Jeren kanssa siihen aikaan kauas kotoa, niin että olen milloin tahansa valmis hyppäämään autoon”, Vuorsalo kuvailee.
Maitoa voi olla jopa käsisaippuassa
Kodin ulkopuolella liikkuessa valppaus korostuu. Vuorsalon mukaan elämä tuntuu välillä jatkuvalta riskinarvion tekemiseltä.
”Tunnen että minun pitää jatkuvasti valvoa lasten edesottamuksia, sillä varsinkin Jere on niin pieni, että hän ei vielä itse osaa. Riittää että hän löytää maitoa sisältävän keksinpalasen jostain kerhotilasta ja syö sen – seuraukset voivat olla hengenvaaralliset.”
Aina maitoa ei tarvitse edes syödä. Eräässä harrastuspaikassa Teemu sai voimakkaat iho-oireet täysin yllättäen. Lopulta selvisi, että vessan käsisaippuassa oli yhtenä ainesosana maitoa.
Syyllisyydestä sinnikkyyteen
Allergia-arki ei ollut Vuorsalolle tuttua ennen lasten saamista, sillä hänellä tai
hänen puolisollaan Jarkko Kurkisella ei ole vakavia ruoka-aineallergioita.
”Välillä tulikin väsymyksestä kumpuavia itsesyytöksiä, että olenko itse omalla toiminnallani jotenkin aiheuttanut tämän tilanteen, olisiko vaikka raskaana ollessa pitänyt toimia jotenkin toisin. Onneksi meillä on ihana allergialääkäri, joka on rauhoittanut mieltäni – nämä asiat ovat sattuman kauppaa, ja meille nyt vain sattui käymään näin.”
Vertaistukea on onneksi löytynyt sosiaalisen median ryhmistä, joissa jaetaan tietoa, vinkkejä ja omakohtaisia kokemuksia. Vuorsalo kannustaa hakeutumaan samanhenkisten ihmisten pariin.
”Aluksi tähän elämään opettelu tuntui itsellekin tosi raskaalta, mutta nyt haluan puolestani valaa tuoreisiin allergikkojen vanhempiin uskoa siihen, että kaikesta selviää. Kaupoista löytyy laaja valikoima erilaisiin ruokavalioihin sopivia tuotteita, kunhan muistaa lukea ainesosaluettelot tarkasti läpi – ja sopivien tuotteiden löytämisessä ovat samassa tilanteessa olevien vinkit aivan kullanarvoisia!”
