Nimenanto ei ole mikään helppo juttu - varsinkaan, jos puolison korvaa hivelevät täysin erilaiset nimet kuin omaa. Sopivan nimen valitsemiseksi saattaa joutua vääntämään kättä ja tekemään kompromisseja. Lue, miten Vau.fi:n äidit ovat saaneet nimiehdotuksensa läpi ja kuinka käy, kun lapsi saakin aivan muun nimen kuin alunperin oli ajatuksena.
Viimeksi päivitetty 17.2.2015
Toisinaan nimenvalinta käy kuin tanssi, kuten nimimerkki Suski88:n perheessä.
”Me päätettiin nimi yhdessä siten, että molemmat saivat ehdottaa nimiä. Jos ehdotettu nimi oli molempien mieleen, se kirjattiin ylös. Lopulta jäi kaksi nimivaihtoehtoa joista päätettiin, että kun vauva syntyy, katsotaan kummalta näyttää”, Suski88 kertoo nimijärjestelystä.
”Kun poika oli syntynyt, ja kun mies illalla oli menny sairaalasta kotiin, hän laittoi mulle viestin, että eikös se vauva ole sitten (nimi)? Se nimi oli minun ehdotukseni ja on nyt meidän pojan nimi… Ja sopii loistavasti meidän pojalle”, hän kehuu.
Aina nimenvalinta ei suju yhtä sutjakkaasti, vaan mukaan otetaan järeämmät keinot.
Lue myös: Viisi hauskaa tapaa nimetä lapsi
Kiristystä ja lahjontaa
”Oli kyllä hirveä vääntö”, nimimerkki Blaueblumme toteaa.
”Vasta ristiäisaamuna suljettujen ovien takana pikkulusikoita kiillottaessa lyötiin lukkoon. Jälkeenpäin mieskin on toki myöntänyt, että poika näytti heti synnyttyään jo nimeltään. Ehdotus oli siis minun. Olin ajatellut nimeä jo raskausaikana, ja laitoksella kun hain itku silmässä pojan sinivalokaapista, niin radiossa soi kappale, jossa nimi tavallaan mainitaan.”
Blaueblumme kertoo, ettei nimenvalinta ollut näinkään yksinkertaista. Käytössä nimittäin olivat kovat aseet: kiristys ja lahjonta.
”Vähän siitä kauppaakin piti käydä”, Blaueblumme toteaa.
”Mies sai luvan lähteä vuorille kelkkailemaan, ja minun valitsema nimi tuli kutsumanimeksi. Juttu lähti vitsistä, mutta lopulta muuttui todeksi.”
Blaueblummen anoppi sen sijaan olisi halunnut, että lapselle olisi tullut hänen miehensä toinen nimi jo kolmanteen polveen.
”Tein selväksi, että sukunimi saa riittää. Ehdotin, että voidaan pistää kyllä heidän suvustaan vaikka neljä miehen nimeä, mutta sukunimi tulee sitten multa. Kuten arvasin, siihen loppui se hiillostaminen”, Blaublumme nauraa.
Lue myös: Vauvasta Urpo?
Entä jos lapsi saa nimen, jota et halunnut?
Kaamoskeiju tunnustaa, että hänen lapsensa sai nimeksi muun nimen, kuin hän itse olisi halunnut.
”Mies ei suostunut talviprinsessalle Saga-nimeen. Oli kuulemma liian ’outo’ ja ’ulkomaalainen'”, hän harmittelee, mutta myöntää, että ei nykyinen nimikään ruma ole.
”Pojalle olisin halunnut nimeksi Sisu tai Nuutti, tiedä sitten mitä mies niistä olisi tuumannut”, Kaamoskeiju pohtii.
Samoin kävi Elisailalle.
”Meillä kävi niin, että raskausaikanani päätimme miehen kanssa yhdessä nimen tytölle. Nimi on kansainvälinen, jopa suomalaisen suuhun hankala ennen tottumista. Se on kaunis nimi kyllä, mutta olen tuntenut ajoittain epävarmuutta nimestä lapsen syntymän jälkeen. Toki pidän nimestä edelleen, mutta se tuntuu tavallaan väärältä”, hän kertoo.
”En osaa sanoa kadunko varsinaisesti… Mutta olisin saattanut valita kuitenkin toisin, jos se olisi miehelleni enää sopinut”, Elisaila pohtii.
”Kyllä tämän asian kanssa voi elää, ei onneksi ole maailmanloppu”, hän toteaa.
Väännettiinkö teillä lapsen nimestä?
Lue kaikki tarinat ja osallistu keskusteluun: Onko lapsellasi se nimi, jonka halusit?
