Viimeksi päivitetty 7.1.2020
Vastasyntyneen heikko näkökyky lienee tuttua jokaiselle vanhemmalle, mutta tiesitkö, että vauvan näöntarkkuus on jopa 30 kertaa huonompi kuin aikuisen? Tämä tarkoittaa, että kohde, jonka aikuinen näkee koripallokentän toisesta päädystä, erottuu vauvalle vasta metrin päästä.
1. Pikkuvauva ei piittaa väreistä
Vastasyntynyt näkee vain 20–30 sentin päähän, eli sopivasti vanhempansa sylistä tämän kasvoihin, joita vauva mieluiten katseleekin.
Vauvan näkö kehittyy hitaasti: kolmekuinen pystyy kyllä tarkentamaan katseensa noin seitsemään metriin, mutta vasta puolivuotias alkaa kiinnittää huomiota liikkumattomiin kohteisiin, jotka ovat metriä kauempana vauvasta itsestään.
Mustavalkoiset kuvat ja selkeät muodot kiehtovat pientä vauvaa. Kasvoja muistuttavat kohteet kiinnostavat häntä kaikkein eniten. Pieni vauva ei vielä piittaa väreistä – värien koko kirjo alkaa erottua vauvalle vasta noin neljän kuukauden iässä.
2. Pikkuvauva näkee parhaiten näkökenttänsä laitamille
Verkkokalvolta johtaa aivojen sisäosiin niin sanottu sivupolku, joka ohjaa osaa silmänliikkeistä ja toimii reflekseissä, kuten silloin, kun väistää yllättäen kohti lentävää esinettä.
Tämä sivupolku kypsyy jo sikiöaikana, ja vastasyntyneen näkö perustuu sen toimintaan. Sivupolun yhteydet alkavat verkkokalvon reunoilta, jotka kehittyvät verkkokalvon keskustan tarkan näön aluetta aiemmin.
3. Alle parikuinen vauva katsoo lähinnä kuvion reunoja
Pikkuvauva tutkii ihmiskasvoista erityisesti hiusrajaa ja leukaa. Vasta kahden kuukauden iän saavutettuaan hän alkaa kiinnittää enemmän huomiota silmiin ja suuhun.
Noin 4–6-viikkoinen vauva tunnistaa hoitajansa valokuvasta juuri hiusrajan muodon perusteella. Jos hiusraja peitetään huivilla, vauva hämääntyy. Ollessaan hoitajansa sylissä vauva kuitenkin tunnistaa tämän olemuksen jo ensimmäisinä päivinään.
4. Ensimmäisinä elinkuukausina maailma on vauvalle kaksiulotteinen
Tämän jälkeen syvyysnäkö kehittyy nopeasti, kun vauvan aivot alkavat sovittaa silmien kaksi kuvakulmaa yhdeksi kolmiulotteiseksi näkymäksi.
Tyttöjen syvyysnäkö kehittyy noin 3–4 viikkoa aiemmin kuin poikien, mutta pojat kirivät etumatkan kiinni myöhemmin.
5. Vähäinen ulkoilu saattaa vaikuttaa likinäköisyyden kehittymiseen
Silmän linssin tarkennusteho ei saa ihanteellista harjoitusta pelkissä sisätiloissa. Mitä vähemmän lapsi ulkoilee, sitä todennäköisemmin hänestä tulee likinäköinen.
Ratkaiseva tekijä on ilmeisesti päivänvalo – näön kehityksen kannalta sillä ei ole merkitystä, mitä lapsi ulkona tekee.
Lähde: Tiina Huttu & Kirsi Heikkinen: Pää edellä – Näin tuet lapsesi aivojen kehitystä
