Viimeksi päivitetty 8.2.2023
Hampaiden reikiintyminen on bakteerisairaus, jota aiheuttaa muun muassa kariesbakteeri nimeltä mutans-streptokokki.
Karies ei elä hampaattomassa suussa, joten lapsen suuhun se voi tarttua vasta, kun tämä saa ensimmäiset maitohampaansa. Varhainen tartunta voi johtaa maitohampaiden runsaaseen reikiintymiseen.
Kariesbakteeritartunta tapahtuu yleensä syljen välityksellä lasta hoitavalta aikuiselta siinä vaiheessa, kun vauvan maitohampaat puhkeavat. Mitä enemmän kariesbakteereita vanhempien suussa on, sitä helpommin sylkikontakti johtaa tartuntaan.
Jos lapsi saa suuhunsa toistuvasti suuria bakteeriannoksia, tartunta on todennäköinen. Yleensä riski on sitä suurempi, mitä enemmän vanhemmilla on reikiä hampaissaan.
Hoida omat hampaasi kuntoon
Onkin tärkeää, että vanhemmat pitävät huolen oman suunsa terveydestä jo ennen lapsen syntymää. Jos vanhemman suusta ei löydy avoimia kariespesäkkeitä tai ientulehdusta, suun haitallisten bakteerien määrä on pienempi.
Myös vanhempien ksylitolin käyttö vähentää tartuntariskiä. Ksylitoli kannattaa ottaa päivittäiseen käyttöön jo odotusaikana, ja sitä on hyvä jatkaa ainakin siihen asti, että lapsi on kolmevuotias.
Erityisen tärkeää on se, että lapsen suuhun ei joudu muiden henkilöiden sylkeä. Maahan pudonnutta tuttia ei siis ole syytä ”puhdistaa” omassa suussaan, eikä lapsen lusikalla pidä koemaistaa tämän ruoka-annosta.
Huomio ruokavalioon ja hammaspesuun
Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota lapsen ruokavalioon ja suuhygieniaan.
Mitä enemmän lapsen ravinnossa on hiilihydraatteja, sitä runsaammin tämän suuhun kertyy bakteereja, ja sitä aikaisemmin ja enemmän kariesta esiintyy. Erityisesti sokeripitoisten elintarvikkeiden antamista lapselle on syytä välttää, sillä sokeri edistää haitallisten bakteerien kiinnittymistä suuhun.
Vauvan hampaiden harjaus tulee aloittaa jo heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua. Tämä paitsi ylläpitää lapsen suuhygieniaa, myös totuttaa tämän pienestä pitäen hampaiden harjaukseen.
Hampaat on hyvä harjata kahdesti päivässä alusta alkaen: kerran päivässä hammastahnalla, jonka fluoripitoisuus on 1 000–1 100 ppm ja kerran päivässä ilman tahnaa.
Viisi tapaa pienentää kariestartunnan riskiä
- Huolehdi omasta suuhygieniastasi. Hoidata suusi kuntoon, harjaa hampaat säännöllisesti ja ota ksylitoli käyttöön.
- Napostelu ja sokeri pannaan. Tarjoa lapselle ruokaa säännöllisesti noin viisi kertaa päivässä. Ylimääräisiä välipaloja ei tarvita. Minimoi lapsen sokerin saanti.
- Janojuomaksi vettä. Unohda mehut ja limsat. Vesi on paras janojuoma, ja ruuan kanssa sopii myös maito.
- Vältä sylkikontaktia. Puhdista likainen tutti juoksevan veden alla ja anna lapselle oma lusikka, joka ei käy aikuisen suussa.
- Harjaa huolella. Aloita lapsen hampaiden harjaus jo ensimmäisen maitohampaan puhjetessa. Pese lapsen hampaat aamuin, illoin.
Lue myös:
Lähteet: Hammaslääkäriliitto, Terveyskirjasto
