Laulaminen edistää keskosvauvojen aivojen kehitystä, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Lisäksi se kohottaa äitien mielialaa ja edistää vuorovaikutusta vauvan kanssa.

Viimeksi päivitetty 3.7.2023

Vanhempien kannattaa laulaa vakaavointiselle keskosvauvalle säännöllisesti samalla kun vauva on kenguruhoidossa eli ihokontaktissa vanhemman kanssa.

 



 

Vauvan kuuloaivokuori kehittyy

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan laulaminen voi edistää keskosvauvojen kuuloaivokuoren kehitystä. Laulaminen voi myös tukea äitien hyvinvointia sekä äidin ja vauvan välistä suhdetta.

Musiikkiterapeutti Kaisamari Kostilaisen psykologian alan väitöstyö oli osa Laulava Kenguru -pitkittäistutkimusta.

Siinä osa vanhemmista kuului interventioryhmään, jossa musiikkiterapeutti tutkimuksen alussa motivoi ja tuki vanhempia laulamaan tai hyräilemään kenguruhoidon aikana vauvan laskettuun aikaan asti.

Laulaminen auttoi äitejä rentoutumaan ja muodostamaan läheisemmän suhteen vauvaan, ja samalla laulu kehitti vauvan aivoja.

Osa vanhemmista kuului kontrolliryhmään. He pitivät vauvaansa kenguruhoidossa osaston ohjeiden mukaisesti ilman musiikkiterapeutin ohjeistusta laulamiseen.

”Kenguruhoidon aikana tapahtuva laulaminen auttoi äitejä rentoutumaan ja muodostamaan läheisemmän suhteen vauvaan, ja samalla laulu kehitti vauvan aivoja”, Kostilainen sanoo.

Laulun vaikutus näkyi vauvojen aivosähkökäyrissä

Tutkimuksessa käytettiin aivosähkökäyrämittausta kartoittamaan laulamisen vaikutusta keskosten aivojen kykyyn erotella pieniä puheäänien muutoksia. Tämä kyky on tärkeää normaalin kielenkehityksen kannalta.

Mitä useampana päivänä vanhemmat lauloivat vauvalleen, sitä suuremmat aivovasteet vauvoilla oli.

Interventioryhmän vauvoilla oli suuremmat aivovasteet puheäänten muutoksille verrattuna kontrolliryhmän vauvoihin. Mitä useampana päivänä vanhemmat lauloivat vauvalleen, sitä suuremmat aivovasteet vauvoilla oli.

”Kuulojärjestelmän kehitys näyttäisi siis hyötyvän toistosta. Keskosvauvalle laulamisen vaikutukset näkyivät jo lasketussa ajassa eli silloin, kun vauvan täysiaikainen syntymäaika olisi ollut”, Kostilainen kertoo.

Laulavien äitien ahdistuneisuus väheni selvästi

Äitien ahdistuneisuutta mitattiin kyselyllä. Lisäksi äidit kertoivat, miltä vauvalle laulaminen heistä tuntui ja miten he kokivat sen vaikuttavan vauvaan ja itseensä.

Interventioryhmän äideillä ahdistuneisuus väheni tilastollisesti merkitsevästi verrattuna kontrolliryhmän äiteihin, jotka eivät laulaneet.

Äidit kokivat, että laulaminen myös edisti vuorovaikutusta ja tunnetason läheisyyttä.

”Interventioryhmän äidit kokivat laulamisen rentouttaneen vauvoja ja heitä itseään, kohottaneen heidän mielialaansa ja vaikuttaneen positiivisesti heidän hyvinvointiinsa. Äidit kokivat, että laulaminen myös edisti vuorovaikutusta ja tunnetason läheisyyttä”, Kostilainen kertoo.

Kaikki musiikkiterapeutin tukea saaneet äidit jatkoivat laulamista arjessa tutkimuksen jälkeen.

Sairaalan äänet stressaavat vauvaa

Teho-osaston ääniympäristö voi aiheuttaa keskosvauvalle fysiologista stressiä. Tutkijat uskovat, että se voi vaikuttaa myös lapsen myöhempään kehitykseen.

”Sairaalan ääniympäristöön tulisi kiinnittää huomiota vähentämällä stressaavaa ärsykettä ja lisäämällä kehitystä tukevaa ärsykettä, kuten vanhemman puhetta ja laulua”, kertoo Kostilainen, joka on erikoistunut vastasyntyneiden teho-osaston musiikkiterapiaan.

Laulaminen osaksi keskosen perhekeskeistä hoitoa

Väitöstutkimuksensa ja muun kirjallisuuden pohjalta Kostilainen teki keskosvanhemmille oppaan, joka neuvoo ja motivoi vanhempia oman äänen käyttöön keskossyntymän jälkeen.

Kostilaisen mukaan varhaisen tuen ja tiedon tarjoaminen vanhemmille jo osastohoidon aikana on perusteltua ja tärkeää.

Laulaminen on helppo ja kaikille perheille mahdollinen keino keskosvauvan kehityksen, vanhemman hyvinvoinnin ja vuorovaikutussuhteen tukemiseen.

”Keskosuus kohottaa riskiä vauvan myöhemmän kehityksen, kuten kielenkehityksen ongelmille. Se myös altistaa vanhempia masennukselle ja ahdistukselle, mikä voi vaikuttaa vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksen laatuun. Laulaminen on helppo ja kaikille perheille mahdollinen keino keskosvauvan kehityksen, vanhemman hyvinvoinnin ja vuorovaikutussuhteen tukemiseen, ja sitä voisi ottaa tietoisemmin osaksi perhekeskeistä hoitoa”, Kostilainen sanoo.

Vuosittain Suomessa noin kuusi prosenttia vauvoista syntyy ennenaikaisesti.

Tutustu Kostilaisen väitöstutkimukseen.

Mitä mieltä olet artikkelista?