Viimeksi päivitetty 25.3.2025
Lapsen kuolema määritellään kätkytkuolemaksi silloin, kun alle vuoden ikäinen, terve lapsi menehtyy unen aikana äkillisesti ilman selkeää syytä. Riski on suurimmillaan alle puolivuotiailla lapsilla, ja nykytiedon valossa etenkin 2–4 kuukauden ikäisillä vauvoilla riski on korkea.
Vielä 2000-luvun alussa kätkytkuolemia kirjattiin Suomessa vuosittain lähes kaksikymmentä. Määrä on kuitenkin vuosien mittaan laskenut, ja vuonna 2022 kätkytkuolemia tapahtui enää viisi.
”Joskus kätkytkuolema on ollut hyvinkin tärkeä kuolinsyy alle vuoden ikäisillä lapsilla. Lapsen nukkumiseen liittyvä neuvonta on kuitenkin mahdollisesti auttanut, ja kuolemat ovat vähentyneet huomattavasti. Nykyään kätkytkuolema onkin melko harvinainen”, TAYS:in vastasyntyneiden tehohoitoyksikön osastonylilääkäri Päivi Korhonen kertoo.
Mistä kätkytkuolemat johtuvat?
Vaikka kätkytkuolemia on tutkittu paljon, yhtä selkeää syytä niille ei ole onnistuttu löytämään. Korhosen mukaan on kuitenkin kolme osa-aluetta, joiden on todettu yhdessä lisäävän kätkytkuoleman riskiä.
”Nämä kolme tekijää ovat nukkumisympäristö, jokin kriittinen vaihe vauvan kehityksessä sekä olemassa oleva alttius, joka voi liittyä hengityksen säätelyyn. Olemassa olevalla alttiudella tarkoitetaan esimerkiksi ennenaikaisesti syntynyttä vauvaa, jonka syntymäpaino on ollut kovin pieni.”
Yksi merkittävä riskitekijä on vauvan nukkuminen vatsallaan tai kyljellään. Tällöin lapsen hengitystiet voivat tukkeutua helposti esimerkiksi tyynyä tai pehmeää patjaa vasten, mikä voi aiheuttaa lapsen tukehtumisen. Sama riski on perhepedissä, jossa vanhempi saattaa vahingossa kääntyä vauvan päälle tai lapsi voi tukehtua peittoon tai tyynyyn.
”Kätkytkuoleman riski on suurempi myös silloin, mikäli äiti on tupakoinut raskausaikana tai lapsi on syntymänsä jälkeen altistunut tupakansavulle. Perhepedissä nukkuminen ja tupakoiminen lisäävät yhdessä riskiä, ja erityisen riskialtista on nukkua perhepedissä alkoholin vaikutuksen alaisena.”
Miten kätkytkuolemaa voi ehkäistä?
Omilla toimillaan kätkytkuoleman riskiä voi kuitenkin vähentää – esimerkiksi jo oikeanlaisen nukkumisympäristön luomisessa. Korhonen suosittelee välttämään perhepetiä.
”Tärkeintä on se, että vauvaa nukuttaisi aina selällään, napakalla alustalla. Patjan ei tulisi olla liian pehmeä, ja ylipäätään sängystä kannattaa poistaa kaikki pehmeät asiat: sivupehmusteet, pehmolelut ja tyynyt. Näin mikään ei pääse tukkimaan vauvan hengitysteitä.”
”Lisäksi nukkumista nojatuoleissa ja sohvilla tulisi välttää. Lasta ei myöskään tulisi nukuttaa esimerkiksi turvaistuimessa, jossa vauvan pää voi painua huonoon asentoon.”
Myös makuuhuoneen lämpötilaan on syytä kiinnittää huomiota. Nukkumisympäristön ei tulisi olla liian kuuma, eikä sisätiloissa nukkuvan vauvan päätä kannattaisi suojata esimerkiksi pipolla.
”Vauva säätelee lämpöä pään ihon kautta, ja joidenkin tutkimusten mukaan päätä ei pitäisi peittää vauvan nukkuessa. Kannattaa myös miettiä, tarvitseeko vauva peittoa vai pärjäisikö hän ilman.”
Tutkimusten mukaan myös tutin käyttö lapsen nukkuessa madaltaa kätkytkuoleman riskiä. Lisäksi rintaruokinta saattaa olla kätkytkuolemalta suojaava tekijä.
”Aiemmin tutin käyttöön suhtauduttiin varovaisesti, sillä sen pelättiin häiritsevän rintaruokintaa. Mutta tutin voi kyllä antaa lapselle sitten, kun imetys sujuu hyvin – ihan jo kätkytkuoleman riskin pienentämisen kannalta. Toki sitä ei pidä väkisin tuputtaa, mikäli lapsi ei sitä halua.”
Korhonen muistuttaa myös huolehtimaan rokotusohjelman mukaisista rokotuksista ajallaan.
”Joskus on sellaisia tapauksia, joissa lapsella on ollut lieviä infektio-oireita ennen kätkytkuolemaa. Rokotukset voivat siis auttaa myös niiden ehkäisyssä.”
