Hitaasti vauvana kasvavat pärjäävät mm. päättely- ja hahmotuskykyä mittaavissa testeissä huonommin kuin reippaammin kasvavat ikätoverit, vaikka he olisivat syntyneet täysiaikaisina.
Viimeksi päivitetty 8.5.2008
 |
|
Heikoimmin testeissä pärjäsivät etenkin lapset, joiden päänympärys suureni keskimääräistä hitaammin.
|
Tämä käy ilmi tuhannen Arvo Ylppö -tutkimukseen osallistuneen suomalaislapsen seurantatiedoista. Lasten paino, pituus ja päänympärys mitattiin heti syntymän jälkeen sekä lasten ollessa viiden kuukauden, 1,5 vuoden ja 4,5 vuoden ikäisiä.
Tulosten perusteella muita heikommin testeissä pärjäsivät pienimpinä syntyneet ja hitaimmin kasvaneet ja etenkin lapset, joiden päänympärys suureni keskimääräistä hitaammin.
Hidas painonkehitys vaikutti etenkin ensimmäisinä elinkuukausina ja hidas pituuskasvu sen jälkeen.
Yleiseen päättelykykyyn ja visuaalis-motorisiin kykyihin vaikuttivat eniten vauvaiän kasvu. Kielellisten kykyjen kehitys liittyi pääosin myöhempään kasvuun.
Joissain tapauksissa myös suuri syntymäkoko ja nopea kasvu liittyivät heikompaan testimenestykseen, mikä viittaa siihen, ettei kasvun ja mielentoimintojen kehityksen yhteys ole lineaarinen.
Tutkimuksen teki Kati Heinosen johtama tutkijaryhmä, ja se julkaistiin arvostetussa Pediatrics-lehdessä.
Copyright 2008 Uutispalvelu Duodecim
Lue myös:
