Lapsen pituuskasvu kirjataan ensin neuvolassa ja myöhemmin koulussa kasvukäyrälle. Käyrä välittää tärkeää tietoa siitä, miten lapsen kasvu missäkin ikävaiheessa sujunut.
Viimeksi päivitetty 8.1.2010
Sylivauvojen kasvu ei aina kulje tasaisesti. Kasvu voi hidastua tai nopeutua ilman ulkopuolista syytä. Vanhempien ei siis tarvitse huolestua, jos lapsi ei toteuta täydellisesti keskiarvokasvua.
Kasvua arvioitaessa on tärkeää verrata kasvukäyrää äidin, isän ja muiden lähisukulaisten pituuden kehittymiseen. Jos vanhemmat ovat kasvaneet hitaammin kuin keskiarvo, on hyvin todennäköistä, että myös lapsi kasvaa vanhempien mallia mukaillen.
Selkeä poikkeama
Kasvunotkahdus ei aina ole harmiton. Jos kasvussa esiintyy selkeä poikkea, tehdään lisätutkimuksia.
Kasvun hidastumisen taustalla saattaa olla ongelma ravinnonsaannissa. On mahdollista, että vauvan nauttima energia ei imeydy, jolloin kasvu luonnollisesti hidastuu. Imeytymisongelma saattaa johtua esimerkiksi ruoka-aine-allergiasta. Myös infektiotaudit saattavat hidastaa kasvua.
Hidastuminen voi olla oire monesta muustakin tekijästä. Munuaisen, sydämen ja erinäisten umpieritysrauhasten häiriöt voivat aiheuttaa kasvuhäiriön.
Juuri syntymän jälkeen on luonnollista, että vauvan paino tippuu, sillä vauva pissaa, kakkaa ja haihduttaa nestettä suun kautta. Turvallisena painon putoamisen rajana pidetään seitsemää prosenttia syntymäpainosta. Jos paino laskee syntymän jälkeen huomattavasti enemmän, asiaan täytyy puuttua.
Liian suuri pyrähdys?
Yleensä liika kasvu ei ole samanlainen merkki ongelmasta lapsen kehityksessä kuin kasvun hidastuminen. Nopean kasvun taustalla on tyypillisesti geeniperimä.
On kuitenkin mahdollista, että nopea kasvu kielii elimistön häiriöstä. Joskus äkillinen kasvu on oire kilpirauhasen tai aivolisäkkeen toimintahäiriöstä.
Teksti: Jarkko Uro
Kuva: iStockphoto
Lähde:
Terveyskirjasto
