Viimeksi päivitetty 4.8.2023
Miksi joillain vauvoilla on tuuheat hiukset jo syntyessään?
Vauvojen hiusten paksuus, määrä ja koostumus vaihtelevat yksilöllisesti, ja näihin eroihin voi olla useita syitä.
Vauvan hiusten tuuheuteen syntymän yhteydessä vaikuttavat totta kai perintötekijät: hiusten paksuus ja muut ominaisuudet ovat osittain perinnöllisiä. Jos vanhemmilla tai isovanhemmilla on ollut tuuheat hiukset, on todennäköistä, että vauvallakin on samanlainen taipumus.
On hyvä muistaa, että vauvan hiuksia tai hiuksettomuutta ei ole mahdollista selittää tyhjentävästi. Hiuslaadun periytyminen on monimutkainen soppa – ei ole olemassa yhtä ja yksittäistä hiusgeeniä. Siksi vanhempien runsas kuontalo ei välttämättä ole tae siitä, että sama toistuisi lapsilla.
Luonnollisesti myös vauvan etninen alkuperä vaikuttaa siihen, millaiset hiukset hänellä on syntyessään. Perinteinen suomalainen hiuslaatu on alun alkaenkin hentoista ja vaaleaa, kun taas vaikkapa monista Afrikan maista tulevilla hiukset ovat tummat, karkeat ja usein kiharat.
Vastasyntyneen hiuksiin ja niiden kuntoon vaikuttavat perintötekijöiden lisäksi ympäristö – siis kohdun olosuhteet – joihin puolestaan vaikuttavat niin odottajan ravitsemus, elämäntavat kuin yleinen terveydentila.
Useimpien lasten hiukset muuttuvat ajan saatossa. Vauvojen hiukset voivat ohentua tai muuttua aivan eri värisiksi lapsuuden edetessä, ja lopullinen hiusten laatu ja koostumus voivat paljastua vasta myöhemmällä iällä teinivuosien hormonimyllerryksen jälkeen.
Miksi jotkut vauvat kaljuuntuvat syntymän jälkeen?
Kohdussa vauvat altistuvat äidin hormoneille, ja syntymän jälkeen hormonitasot voivat laskea voimakkaasti. Tämä hormonitasojen notkahdus näkyy vauvan hiuksissa:
Jokaisen ihmisen hiukset kasvavat sykleissä. Kun hius on lepotilassa – eikä siis kasva – puhutaan telogeenisestä vaiheesta, Hiuksen kasvuvaihe taas on nimeltään anageeninen vaihe. Edellä kuvatut hormonaaliset muutokset saavat aikaan sen, että hiuksen kasvu siirtyy kasvuvaiheesta lepovaiheeseen.
Tämän seurauksena vauvan hiukset voivat ohentua kauttaaltaan, lähteä irti epätasaisesti jättäen jälkeen kaljuja läiskiä – tai lähteä pois kokonaan.
Vauvojen herkkä iho reagoi herkästi myös ympäristön muutoksiin ja erilaisiin rasitustekijöihin, kuten lämpötilan vaihteluihin tai kemikaaleihin, mikä voi sekin vaikuttaa hiusten terveyteen ja aiheuttaa hiustenlähtöä.
Useimmiten vauvojen hiustenlähtö tilapäistä eikä vaadi erityistä hoitoa. Hiukset alkavat kasvaa uudelleen muutaman kuukauden kuluessa, kun vauvan keho sopeutuu uuteen ympäristöön kohdun ulkopuolella, ja hormonitasapaino normalisoituu.
Jos kuitenkin huomaat epätavallista tai runsasta hiustenlähtöä lapsellasi ensimmäisten elinkuukausien jälkeen, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolakäynnillä:
Joskus hiustenlähtöä saattaa selittää vaiva tai sairaus – esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, pälvikalju eli hiustenlähtöä aiheuttava autoimmuunisairaus tai ihon sienitulehdus.
Voiko tummatukkaisille vanhemmille syntyä vaaleatukkainen lapsi ja päinvastoin?
Kyllä, tummatukkaisille vanhemmille voi syntyä vaaleatukkainen lapsi ja päinvastoin, sillä hiusten väri on lukuisten geenien aikaansaama soppa.
Geenit määrittävät, millaista hiusten väriin vaikuttavaa melaniini-pigmenttiä ihmisellä muodostuu. Tummatukkaisilla on paljon eumelaniini-nimistä pigmenttiä ja punatukkaisilla feomelaniinia. Vaaleat hiukset puolestaan johtuvat siitä, että eumelaniinia on vain vähän.
Vaikka molemmilla vanhemmilla olisi esimerkiksi tummat hiukset, he voivat kantaa myös vaaleampaa melaniinia tuottavaa geenivarianttia, joka voi periytyä lapselle.
Perintötekijöiden monimuotoisuuden vuoksi samojen vanhempien lapset voivat saada erilaisia hiusten väriä määrittäviä geenejä – minkä tuloksena perheen lapsilla voi olla hyvinkin eriväriset hiukset.
Miksi lasten hiusten väri usein muuttuu?
Lasten hiusten väri voi muuttua dramaattisestikin: pienestä pellavapäästä voi sukeutua ehta ruskeaverikkö – tai päinvastoin.
Ilmiötä selittävät hiustupessa häärivät melanosyyttisolut, jotka vastaavat melaniinin tuotannosta. Prosessia ohjaavat geenit, jotka voivat vuosien varrella joko aktivoitua tai mennä pois päältä. Esimerkiksi murrosiän hormonimyrskyt voivat vaikuttaa näihin geeneihin – ja sen myötä hiusten väriin.
Hiusten väri voi muuttua useita kertoja elämän varrella. Vauvaiän vaaleat hiukset saattavat tummua ajan kuluessa, mutta myös päinvastoin voi käydä.
Yleensä hiusten väri vakiintuu murrosiässä, mutta toisinaan myös aikuisiällä hiusten väri voi vaihtua hormonaalisten muutosten, terveydentilan tai muiden tekijöiden vaikutuksesta.
Ikääntyvä tietää myös, että eläkevuosien hiusväri voi hyvinkin olla harmaa. Hiusten harmaantuminen johtuu melanosyyttisolujen väsymisestä: solut eivät enää jaksa tuottaa melaniinia yhtä innokkaasti kuin ennen.
Mutta se on jo toinen tarina se.
