Ihmisen ajautuminen yhteiskunnan marginaaliin ei ala vasta työiällä, vaan sillä on pimemmät juuret. Lapsen lähtökohtia määritellään jo kohdussa.
Viimeksi päivitetty 17.6.2011
Ihminen ei päätä, minkälaiseen perheeseen hän syntyy. Perheellä on puolestaan suuri vaikutus siihen, minne lapsi sijoittuu yhteiskunnassa hänen kasvettuaan aikuiseksi.
Heikon koulutustaustan omaavien vanhempien lapset jättävät suuremmalla todennäköisyydellä koulut käymättä. Tämä vaikuttaa lasten tulevaan syrjäytymisriskiin. Kouluttautumattomat aikuiset menestyvät huonosti työmarkkinoilla.
Köyhien perheiden lapsilla onkin 2,5 kertaa suurempi mahdollisuus syrjäytyä kuin hyvin toimeentulevien perheiden vesoilla.
Kodin ulkopuolella
Kaikki ei ole kuitenkaan kiinni vanhempien menestyksestä. Rikkaankin perheen lapsi voi syrjäytyä päiväkodissa tai koulussa.
Suomalaiset lapset viettävät suuria aikoja päiväkodeissa ja hoidon laatu vaikuttaa lapsen kehitykseen. Jos lapsi jää jo päivähoidossa ryhmän ulkopuolelle, se vaikuttaa hänen tulevaan elämäänsä.
Koulussa kiusaamiseksi joutuminen on erityisen raskasta lapselle. Koulukiusaamisella on valtava vaikutus lapsen kehitykseen.
Lähtölaukaus kohdusta
Myös äidin ruokailutottumukset, tupakointi ja päihteiden käyttö antavat sysäyksen lapsen elämän suunnalle. Jos lapsen elämää tärvellään jo kohdussa, on hänellä tietysti heikommat mahdollisuudet menestyä elämässä.
Lapsen elämän lähtökohdista ja elämänkulkuun vaikuttavista tekijöistä kirjoitettiin taannoin Taloussanomissa, jossa aiheesta haastateltiin Kelan tutkimusprofessori Olli Kangasta ja tutkija Reija Paanasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
THL:llä on parhaillaan meneillään tutkimus, jossa on seurattu vuonna 1987 syntyneitä sikiökaudelta asti.
Teksti: Jarkko Uro
Kuva: iStockphoto
Lähde: Taloussanomat
Lue myös:
