Pienet terävät hampaat uppoavat ihoon, äiti kieltää, taapero nauraa räkäisesti päälle. Ja sitten puree uudestaan. Äitiin iskee epätoivo: Miksi lapsi puree? Ja miksi vielä nauraa kielloille? Vau.fi:n asiantuntija psykologi Tarja Salokoski vastaa.
Viimeksi päivitetty 8.10.2012
”Apua, miten saisi opetettua taaperolle, että pureminen sattuu eikä niin saa tehdä?” kaksivuotiaan taaperon äiti kysyy Vau.fi:n foorumin asiantuntijaosiossa.
Monet taaperoiden vanhemmat painivat saman ongelman kanssa. Taapero puree, eikä vanhempi tiedä miten toimia, kun toistuvat kiellotkaan eivät auta.
Lue myös: Kun lapsi lyö
”Miksi se puree?”
Vau.fi:n oma asiantuntija Tarja Salokoski onneksi lohduttaa kertomalla, että vaihe on ohimenevä.
”Tämä on hyvin tyypillistä käyttäytymistä taaperolle. Pienellä lapsella tunteet ja toiminta ovat vielä yhtä ja koska hän ei osaa vielä ilmaista tunteitaan sanallisesti, hän tekee sen fyysisesti”, Salokoski valottaa taaperoikäisen käyttäytymistä.
Lue myös: Mitä lapsen tulisi oppia?
Kielloille nauramisen Salokoski selittää sillä, ettei lapsi vielä ymmärrä aiheuttavansa kipua: kaksivuotiaan uhmaajan kyky empatiaan ei vielä ole kehittynyt, eikä hän vielä osaa samaistua toisen tunteisiin. Puremalla lapsi ainakin saa vanhemman huomion.
”Lapsesi ei vielä ymmärrä syy- ja seuraussuhteita, minkä takia hän nauraa teoilleen. Toisaalta hän on myös onnistunut tarkoituksessaan saada äidin huomio itselleen.”
Miten puremisen saa kuriin?
”Olen ottanut tyttöä käsivarresta kiinni ja sanonut tiukasti, että ei saa ja äitiin sattuu, mutta tyttö vain nauraa”, taaperon äiti kertoo. Lukuiset kiellot eivät ole kuitenkaan tehonneet – vielä.
”Kuulostaa siltä, että olet tehnyt juuri niin kuin pitääkin”, Salokoski toteaa.
Lue myös: Hyvä äiti, huono äiti
”Turhautumisesta huolimatta kannustan kärsivällisyyteen sekä jatkamaan rauhallisesti toimintaan puuttumista sekä sanoin selittämistä. Voit myös sanoittaa lapsesi tunteita hänelle siitä, että hän on innoissaan tai väsynyt”, hän kehottaa.
Ongelmatilanteissa onkin tärkeää, että lapsen kanssa puhutaan. Tunteiden sanoittaminen kehittää empatiakykyä.
”Jatka siis samaa rataa, niin hyvä tulee”, Salokoski kannustaa.
Lue myös:
Rikos ja rangaistus
Pienet lapset osaavat olla tottelemattomia lurjuksia. Minkälaista rangaistusta olisi syytä käyttää, kun leikki-ikäinen viis veisaa hänelle asetetuista säännöistä? Entäpä voiko sääntöjä olla liikaa?
Itsekeskeisestä empaattiseksi
Pienet lapset eivät osaa huomioida toisia samalla tavalla kuin aikuiset. Kyky empaattisuuteen kasvaa iän mukana. Pelkkä ikä ei kuitenkaan riitä, sillä muiden huomioiminen pitää opettaa lapselle kädestä pitäen.
Nykyvanhemmat eivät osaa kasvattaa lapsiaan
Lasten kasvatus on surkeassa jamassa, väittää kasvatusoppaiden bestseller- tehtailija ja lastenpsykiatri Michel Winterhoff. Ja syy on tietysti vanhempien.
