Viimeksi päivitetty 16.4.2019
Moro- tai säikähdysheijasteen laukaisee kova ääni, äkillinen kosketus tai liike. Vauva levittää kätensä ja jalkansa ja vetää ne äkkiä yhteen.
Laskuvarjoheijaste ilmenee, jos vauva tuntee putoavansa. Hän kurottaa kätensä äkkiä, aivan kuin yrittäisi tarttua johonkin yläpuolellaan. Jotkut ovat sitä mieltä että tämä on sama kuin Moro-heijaste tai siihen liittyvä.
Hamuiluheijaste laukeaa, kun lapsen poskea sivellään. Hän kääntyy kosketuksen suuntaan ja avaa suunsa imeäkseen.
Tooninen niskaheijaste esiintyy, kun vauva makaa selällään pää kääntyneenä ja automaattisesti ojentaa kätensä ja jalkansa samaan suuntaan kuin mihin pää on kääntynyt.
Tarttumisheijaste tarkoittaa sitä, että vauva käpertää sormensa tiukasti esineen ympärille.
Imemisheijaste laukeaa, kun vauvan suuhun laitetaan jotakin, esimerkiksi nänni tai sormi.
Kävelyheijaste ilmenee, kun vauvaa pidetään pystyssä niin, että hänen jalkansa koskettavat jotakin pintaa.
Ryömimisheijaste laukeaa, kun vauva asetetaan päinmakuulle. Hän liikuttaa käsiään ja jalkojaan aivan kuin yrittäisi ryömiä. Tämä heijaste voi esiintyä myös, kun vauva tuntee painetta jalkapohjia vasten.
Yökkäys- ja nielemisheijasteet ovat ja elintärkeitä lapsen hengissä pysymisen kannalta
Heijasteiden kehittyminen siis on tärkeää, mutta aivan yhtä tärkeää on niiden sammuminen. Jos varhaisheijaste ei väisty ajallaan, saattaa se olla merkki keskushermoston kehittymisen häiriöstä. Varhaisheijasteita seurataan neuvolakäynneillä.
Osa heijasteista alkaa väistyä toisen ja kolmannen elinkuukauden aikana. Tooninen niskaheijaste ja kävelyheijaste häviävät ja sen jälkeen tarttumisheijaste. Yksilöllisiä eroja heijasteiden sammumisajankohdassa voi olla, mutta erot eivät ole suuria. Lapsen lihasvoima ja –kontrolli kehittyvät mutta liikkeet ovat edelleen laajoja ja nykiviä.
