Viimeksi päivitetty 22.8.2023
Vauva itkee koko ajan – alustavat tutkimukset viittaavat suolistoon
”Alustavissa tutkimuksissa on havaittu, että koliikkivauvojen suolistomikrobisto on erilainen jo ennen koliikin kehittymistä, 2—3 viikon iässä. Muutokset olivat samoja kuin useisiin kroonisiin sairauksiin yhdistetyt suolistomikrobimuutokset: proteobakteereita on enemmän ja bifidobakteereita vähemmän kuin verrokkivauvoilla”, vauvojen suolistomikrobikantaa selvittävää HELMi-tutkimusta tekevä mikrobiologi Anne Salonen kertoo.
Ihmisen terve suolistomikrobisto on monipuolinen, eivätkä haitalliset mikrobityypit ole ottaneet terveessä suolistomikrobikannassa ylivaltaa. Proteobakteerit ovat osa luonnollista mikrobistoa, mutta jos nämä bakteerit saavat ylivalta-aseman, syntyy ongelmia.
”Proteobakteereita pidetään syyllisenä esimerkiksi metaboliseen endotoksemiaan eli lihavuuteen liittyvään matala-asteiseen tulehdukseen. Suoliston mikrobiperäiset aineet tihkuvat verenkiertoon ja aiheuttavat tulehdusta, erityisesti jos mikrobistosta puuttuu suoliston seinämää tiivistäviä bakteereita”, Salonen huomauttaa.
Jos suolistomikrobikannan kehittyminen häiriintyy lapsuudessa, se kasvattaa myöhempää sairastumisriskiä. Tiedetään esimerkiksi, että nämä terveyshaitat vaanivat, jos vauvan suolistomikrobikanta kehittyy yksipuoliseksi:
- Metabolinen oireyhtymä eli lihavuuteen liityvät liitännäissairaudet usean eri mekanismin kautta: suolistobakteeristo esimerkiksi säätelee kylläisyysmekanismia ja sitä, kuinka tehokkaasti rasva varastoituu ihmiskehoon.
- Bakteeriston epätasapaino voi johtaa siihen, että suoliston seinämä ei pysy terveenä ja vihamielisiä proteobakteereita vuotaa verenkiertoon. Tämä johtaa matala-asteiseen jatkuvaan tulehdustilaan, joka altistaa monille sairauksille.
- Tyypin 1 diabetes, keliakia ja muut autoimmuunisairaudet.
- Allergia- ja astmariski kasvaa.
Imetys on tärkeässä roolissa terveen suolistomikrobikannan kehittymisessä
Syntymän jälkeen vauvan mikrobikanta käy läpi erilaisia kehitysvaiheita. Syntymän jälkeisinä päivinä streptokokit, stafylokokit ja enterokokit pitävät vauvan suolistossa valta-asemaa. Tämä asema murtuu kuitenkin nopeasti imetyksen myötä.
Äidinmaito kohentaa vauvan bifidobakteerikantaa merkittävästi. Myös ihokontakti vauvan ja vanhempien välillä on merkittävä lähde mikrobeille.
”Äidinmaidossa on oligosakkareita, sokeriketjuja, joita ihminen ei pysty pilkkomaan. Rintaruoka ruokkiikin jopa enemmän suolistobakteereita kuin vauvaa”, Salonen kertoo.
Heti kiinteitä aloitettaessa monipuolisuus on valttia:
- Ruokavaliossa pitää olla riittävästi ihmiselle sulamattomia eli bakteereita ruokkivia kuituja. Kuiduilla on myös laatueroja. Esimerkiksi ruisleivästä saa laadukasta kuitua. Ruisviljan kuidussa on monipuolisia kemiallisia sidoksia. Sen pilkkomiseen tarvitaan useiden mikrobien yhteistyötä. Näin ollen ruisleipä ruokkii ja ylläpitää monipuolista suolistomikrobikantaa. Vauvalle kannattaa jo melko pienenä antaa kannikka imeskeltäväksi.
- Kovien rasvojen runsas määrä ruokavaliossa saa aikaan epätoivottuja muutoksia mikrobikannassa.
- Monipuolisuus on tärkeää. Lapsen kannattaa syödä vauvasta lähtien mahdollisimman useita eri ruokatuotteita. Näin taataan laaja mikrobikirjo suolistossa.
- Lapsille maistuu pienestä pitäen sokerisen rasvainen ruokavalio. Suolistobakteerikanta kärsii, jos lapsi syö epäterveellisesti. Sokeri ei suoraan vaikuttane mikrobikantaan, mutta yleensä sokeroidut ruoat eivät sisällä tyypillisesti monipuolisia kuituja. Sokeriruokavalio korvaa siis täysviljoja, tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja marjoja. Jos lapsi siis oppii epäterveellisen ruokavalion, suolistomikrobien suosikkiherkut jäävät helposti lapselta lautaselle.
Anna vauvalle siis ruisleipää, marjoja, tuoreita kasviksia ja hedelmiä!
Käytännössä ruisleipä, marjat, vihannekset ja hedelmät ovat hyvä lähtökohta mikrobiystävälliselle ruoalle. Runsas punaisen lihan saanti muuttaa suolistomikrobikantaa epäedulliseen suuntaan. Kannattaa myös huomioida, ettei pelkkä purkkiruoka ole hyväksi mikrobisaannille.
”Teollisessa purkkiruoassa ei ole bakteerin bakteeria. Se on täysin steriiliä. Suolistomikrobien kannalta suosittelen, että vauvan ravinnossa olisi muutakin kuin teollista ruokaa”, Salonen sanoo.
- Äidin raskaudenaikainen stressi muuttaa lapsen bakteeristoa.
- Raskauden kesto. Keskosten suolistobakteerikanta kehittyy hitaammin.
- Synnytystavalla on iso merkitys: alatiesynnytyksessä vauva saa aimo annoksen äidin mikrobeita.
- Äidinmaito on parasta ruokaa bifidobakteereille. Korvike ei ole bifidojen mieleen.
- Monipuolinen ja riittävän kuitupitoinen kiinteä ruokavalio.
- Antibiootit. Varsinkin toistuvat, laajakirjoiset antibioottikuurit ovat erityisen haitallisia terveen suolistomikrobikannan kehityksen näkökulmasta. Aina antibioottikuuria ei voi välttää. Kannattaa kuitenkin muistaa, että erityisesti ensimmäisen elinvuoden aikana imetys suojaa erilaisilta infektioilta ja näin ollen myös antibioottien sivuvaikutuksilta.
- Älä tuhoa kotisi viriiliä mikrobikantaa liian vahvoilla pesuaineilla. Normaaleille, esim. maaperästä ja kotieläimistä peräisin oleville mikrobeille altistuminen on ilmeisen tärkeää lapsen mikrobiston ja puolustusjärjestelmän kehityksen näkökulmasta.
Tutustu vauvan suolistomikrobikantaa selvittävään tuoreeseen HELMi-tutkimukseen.
