Viimeksi päivitetty 11.2.2025
”Imetyksen ongelmat ovat yleisiä, mutta usein niihin löytyy helpotuskeinoja”, toteaa kätilö ja imetysohjaaja Tuuli-Annika Kuusaari, joka työskentelee Imetyksen tuki ry:ssä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina.
”Monesti kuitenkin koetaan, että tukea ja apua imetykseen ei saa riittävästi tai se ei ole oikea-aikaista. Se taas voi lisätä imetyksen haasteiden määrää.”
Kuusaaren mukaan haasteet voivat myös muuttua matkan varrella. Imetystaipale on jokaisella erilainen, ja vastaan voi tulla monia erilaisia vaiheita.
”Varmasti lähes jokaisessa imetyksessä on haastavia vaiheita. Riippuu kuitenkin monesta eri asiasta, tuntuvatko imetyksen ongelmat ylitsepääsemättömiltä tai sellaisilta, että ne hankaloittavat imetystä.”
Erilaiset ongelmat imetyksessä
Imetyksessä voi ilmetä vaikeuksia etenkin vastasyntyneen kanssa. Kuusaari listaakin neljä yleisintä ongelmaa imetyksessä:
- Maitoa tulee liikaa tai liian vähän
- Imetys sattuu
- Vauva ei ime riittävän usein ja tehokkaasti
- Imetysasento ja vauvan imuote eivät tunnu hyviltä
”Monia pienten vauvojen vanhempia voi mietityttää maidon määrä – joko sitä ei tule tarpeeksi tai sitä tulee liikaa,” Kuusaari kertoo.
”Imetyskipu taas on hyvin yleinen teema etenkin vastasyntyneiden vauvojen vanhemmilla.”
Se, että vauva ei ime riittävän tehokkaasti, voi johtua lapsen unisuudesta. Joskus esimerkiksi lapsen ennenaikainen syntymä voi aiheuttaa sen, että vauva on elämänsä alkutaipaleella kovin uninen. Tällöin lapsi ei jaksa imeä rintaa riittävän tehokkaasti tai usein, mikä johtaa lapsen kasvun hidastumiseen.
”Siitä tulee helposti kierre: jos vauvalla on haasteita imemisessä, hän ei saa riittävästi maitoa eikä näin ollen jaksa imeä tehokkaasti. Näin myös maidon määrä alkaa vähentyä ja lapsen kasvu hidastua, Kuusaari selittää.
”Kaikki asiat vaikuttavat toisiinsa.”
Kaiken perustana hyvä imetysasento ja imuote
Kuusaaren mukaan monet imetyksen alkuvaiheen ongelmat voidaan ratkoa imetysasennon muutoksella, jolloin myös lapsen imuote paranee. Mitään yhtä oikeaa imetysasentoa ei kuitenkaan ole, vaan se löytyy vain kokeilemalla.
”Hyvä asento riippuu paljon vanhemman ja vauvan vartaloiden suhteesta toisiinsa: lapsen, vanhemman ja rintojen koko vaikuttavat siihen, mikä on mukavin imetysasento. Myös synnytystavalla voi olla merkitystä siinä, mikä on alkuvaiheessa paras asento.”
Kuusaarella on kuitenkin niksi, joka hänen mukaansa auttaa useimmiten eri haasteissa.
”Vanhempi voi lepäillä takanojassa, ikään kuin löhöilisi sohvalla. Vauva asetetaan vanhemman vatsan tai rintakehän päälle, jolloin vanhempi ja vauva ovat vatsapuolet vastakkain. Tässä asennossa vauva pystyy itse hakemaan hyvän imuotteen, ja lisäksi vanhemman on helppo olla kyseisessä asennossa.”
Maidon määrästä huolissaan oleville Kuusaari antaa myös neuvon.
”Kyseessä on kysynnän ja tarjonnan laki: mitä enemmän ja tiheämmin rintoja tyhjentää, sitä enemmän maitoa rinnat tuottavat. Ja sama toisinpäin: jos vauva ei ime tarpeeksi, maidon tuotantokin vähenee. Eli jos maitoa tulee liian vähän, imetyskertoja lisäämällä maidon määrä voidaan saada kasvuun. Imetyksessä kannattaa myös vaihdella rintoja, sillä sekin tehostaa maidon tuotantoa.”
Mikäli taas maitoa tulee liikaa, pystyt imetysasennot voivat auttaa hillitsemään maidon vuolasta virtaa. Kuusaaren mukaan ensimmäisen maitosuihkun voi myös antaa tulla esimerkiksi harsolle, jonka jälkeen vauva voi jatkaa rinnan imemistä.
”Kun lapsi on yli kuukauden ikäinen ja kasvaa vauhdikkaasti, voi maidon tuotantoa tarvittaessa alkaa hillitsemään niin, että imettää samasta rinnasta pari kertaa peräkkäin.”
Kuusaari korostaa, että imetyksen ongelmia kannattaa lähteä aina tarkastelemaan imetysasennon ja imuotteen kautta.
”Imetysasento ja imuote vaikuttavat todella paljon siihen, miltä imetys tuntuu ja kuinka tehokkaasti vauva saa imettyä. Esimerkiksi imetyskipu johtuu tyypillisesti huonosta imuotteesta.”
Ennenaikaisesti syntyneet lapset saattavat joskus tarvita myös lisämaitoa. Kovin unisia vauvoja voi joutua myös herättelemään syömistä varten.
”Jos lapsi ei ime tarpeeksi tehokkaasti, vanhempi voi auttaa maitomäärän kasvattamisessa pumppaamalla. Mitä pienempi keskonen, sitä enemmän voi olla myös muita haasteita. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, kuinka imetys lähtee käyntiin”, Kuusaari toteaa.
Apua imetyksen ongelmiin kannattaa hakea heti
Imetykseen valmistautuminen on hyvä aloittaa jo raskausaikana – apua saa esimerkiksi neuvolasta ja Imetyksen Tuki ry:ltä, joka tarjoaa koulutettua vertaistukea imetykseen.
Myös synnytyssairaalassa autetaan imetysasioissa, ja Kuusaari kehottaakin kysymään reippaasti apua kätilöiltä – ihan niin monta kertaa kuin on tarve.
”Imetys on todella tärkeä osa lapsivuodeaikaa. Monessa synnytyssairaalassa on myös imetyspolitoimintaa, eli jos haasteita ilmenee, sinne voi kysyä käyntiaikaa ennen kotiuttamista.”
Kuusaaren mukaan neuvolasta voi pyytää tavallisen vastaanoton lisäksi myös imetysohjauskäyntiä. Haastavampiin tapauksiin apua tarjoavat imetysasiantuntijatutkinnon omaavat terveydenhoitajat.
”Apua kannattaa ennemmin hakea liian aikaisin kuin liian myöhään. Jos tilannetta jää murehtimaan itsekseen, se saattaa vain pahentua. Tällöin voi joutua tekemään enemmän töitä sen korjaamiseksi. Eli matalalla kynnyksellä vain juttelemaan!”
”Tarvitaan riittävästi oikea-aikaista tukea, apua ja tietoa, mutta myös omia toiveita ja tahtoa imetyksen suhteen täytyy kuunnella. Hieman tuuriakin tarvitaan”, Kuusaari listaa onnistuneen imetyksen tekijöitä.
Mistä tietää, että imetys sujuu hyvin?
Kuusaaren mukaan Imetyksen Tuki ry:lle tulee paljon kyselyitä siitä, kuulostaako jokin tietty tilanne normaalilta. Hän listaa imetyksen turvamerkit, joiden täyttyessä voi olla huoletta ja jatkaa samalla lailla kuin ennenkin.
”Tärkeintä on se, että vauvan paino nousee riittävästi. Vauvan tulisi myös pissata ja kakata normaalisti: noin viiden vuorokauden ikäisen lapsen tulisi pissata 5–6 kertaa päivässä. Tätä nuoremmilla lapsilla pissavaippoja tulisi tulla päivän aikana saman verran, kuin lapsella on vuorokausissa ikää. Yli kuukauden iässä imetettyjen vauvojen kakkaamisrytmi voi alkaa vaihdella yksilöllisesti paljonkin. Tätä ennen vauvan tulisi kuitenkin kakata vähintään kerran päivässä.”
”Ja tietenkin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että lapsi imee tehokkaasti ja tarpeeksi usein. Silloin voi luottaa siihen, että lapsi saa tarpeeksi maitoa.”
Lue myös:
Vastasyntyneen imettäminen: ihokontaktia ja kärsivällisyyttä
Imetys ja tupakointi – näin äidin tupakointi vaikuttaa lapseen
