Maailman terveysjärjestö WHO suositteli vuonna 2001, että täysimetys kestäisi kuusi kuukautta. Tätä neuvoa on jakanut eteenpäin myös muut tahot, kuten sosiaali- ja terveysministeriö Suomessa. Nyt uusi brittitutkimus haastaa vanhat suositukset.
Viimeksi päivitetty 17.10.2011
Lasten ravitsemuksen erikoisasiantuntija Mary Fewtrellin vetämä tutkimusryhmä esittää British Medical Journal -lehdessä julkaistussa artikkelissa, että pitkän täysimetyssuosituksen lanseeraamisen jälkeen tiettyjä allergioita on esiintynyt enemmän.
Allergioiden syntymekanismit eivät ole tiedossa. Tutkimusryhmä on kuitenkin löytänyt tilastollisia yhteyksiä pitkän täysimetyksen ja allergioiden ja muiden sairauksien yleistymisen välille. Esimerkiksi kehitysmaissa on täysimetyssuosituksen jälkeen ilmennyt aikaisempaa enemmän esimerkiksi maito-, muna-, kala- ja pähkinäallergioita.
Tutkijat huomauttavat, että myös 4 kuukauden iässä aloitetuilla kiinteillä saattaa olla positiivinen vaikutus allergioiden kannalta. Esimerkiksi Israelissa käytetään ensiruoissa pähkinöitä. Pähkinäallergia on maassa harvinainen.
Ruotsissa on puolestaan havainnoitu, että keliakia on lisääntynyt kuuden kuukauden täysimetyssuosituksen jälkeen. Tutkijat epäilevät, että suoliston ärtyminen gluteenista johtuisi siitä, ettei vauvat ole tutustuneet viljatuotteisiin riittävän aikaisin.
Anemiariski suurempi?
Pitkän täysimetyksen vaikutus anemian syntyyn on yksi tutkijoiden huolenaihe. Vuonna 2007 julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan 4 kuukautta täysimetyksessä olleilla oli pienempi riski sairastua anemiaan kuin 6 kuukautta täysimetyksessä olleilla vauvoilla. Syy tähän on äidinmaidon alhainen rautapitoisuus.
Äidinmaidon huonosta rautapitoisuudesta ollaan huolissaan myös Suomessa. Lastentautien erikoislääkäri ja professori Erkki Savilahti huomauttaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla, että kuusikuukautiseksi täysimetyksessä olleet lapset saattavat kärsiä rautapulasta 5–6 kuukauden ikäisinä.
Brittitutkimuksesta poiketen Savilahti ei syytä pitkää täysimetystä allergioista ja keliakiasta. Savilahden mukaan meillä ei ole allergioiden syntymekanismista riittävästi tietoa, jotta voisimme sanoa imetyksen vaikutuksesta suuntaan tai toiseen.
Suomalaiset suositukset arvioidaan 2012
Sosiaali- ja terveysministeriö puoltaa WHO:n suositusta kuuden kuukauden mittaisesta täysimetyksestä.
”Suositus on edelleen 6 kuukautta täysimetystä, mikäli syntynyt lapsi on normaalipainoinen ja kasvaa normaalisti. Lisäruokien aloittaminen katsotaan aina joustavasti yksilöllisen tarpeen ja tilanteen mukaan. Mikäli rintamaitoa on niukalti niin suosituksen mukaan lisäruoka voidaan aloittaa jo neljän kuukauden iässä”, suositusta säätämässä ollut neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva sanoo.
Vuonna 2009 lanseeratussa imetyksen edistämisohjelmassa on huomioitu keliakia, allergiat sekä raudan saanti. Suositus pohjautuu vuosina 2005–2008 tehtyihin tutkimuksiin. On mahdollista, että uudet tutkimustulokset tulevat muuttamaan suosituksia.
”Ravitsemussuosituksia uudistetaan säännöllisin välein. Lasten ravitsemussuositukset uudistetaan osana yleisiä ravitsemussuosituksia kun pohjoismaisen asiantuntijatyöryhmän työ valmistuu ensi vuonna”, Sarlio-Lähteenkorva huomauttaa.
Mahdollista vilunkipeliä
Muutoksia suosituksiin ei kannata tehdä hätiköiden. On nimittäin mahdollista, etteivät brittitutkijat ole tehneet tutkimusta rehdiltä pohjalta.
Guardian-lehden artikkelissa Patti Rundall Baby Milk Action -imetyskampanjasta kommentoi tutkijoiden taustoja.
Rundall esittää, että kolme neljästä tutkimusryhmän jäsenestä on viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt töitä vauvaruokia tai maidonkorvikkeita valmistaville yrityksille. Pitkästä täysimetyksestä on rahallista haittaa purkkiruokafirmoille, joten pöperöyrityksillä on tietysti motiivi saada suositukset muuttumaan.
Tutkijat itse kommentoivat syytöstä Guardianissa. He eivät kehota vanhempia ostamaan purkkiruokaa täysimetyksen päätyttyä, vaan tekemään vauvanruokamössön itse. On tosin huomioitava, että tukijoiden kehotuksesta huolimatta täysimetyksen loputtua suurin osa lapsista saa ainakin silloin tällöin purkkiruokaa.
Teksti: Jarkko Uro
Kuva: iStockphoto
Lue lisää imetyksestä:
