Viimeksi päivitetty 9.8.2019
Ensimmäinen vuorokausi: vauva on väsynyt
Ensi-imetys tapahtuu tavanomaisimmin muutaman tunnin sisällä syntymästä, harvoin kuitenkaan aivan heti. Yleensä vastasyntynyt vauva nostetaan mahdollisimman pian äidin rinnan päälle ja peitellään siihen: tutut sydämenlyönnit rauhoittavat vauvaa, ja hän saa siinä leväten hitaasti availla silmiään ja tutustua maailmaan. Vähä vähältä ympäristö alkaa kiinnostaa enemmän, ja vauva alkaa hivuttautua kohti äidin rintaa – on ensimmäisen imetyksen aika.
”Ensimmäisen syntymänsä jälkeisen vuorokautensa vauvat ovat yleensä hyvin väsyneitä, sillä syntymä on vauvalle rankka kokemus. Vauva kaipaa ihokontaktissa oloa, läheisyyttä ja imetystä. Imetyksiä saattaa olla vain muutama ensi-imetyksen jälkeen, mutta toisaalta osa vauvoista aloittaa tiheän imemisen jo tällöin”, doula ja imetysohjaaja Greta Rossi kertoo.
Toinen vuorokausi: ohimenevää tyytymättömyyttä
Toinen vuorokausi vastasyntyneen elämässä puolestaan kantaa englanniksi nimeä ”second night syndrome”. Tällöin vauva on usein hyvin tyytymätön, itkuinen ja haluaa olla rinnalla paljon – jopa tunnin välein.
”Moni imetys kariutuu jo tässä vaiheessa siihen, ettei tiedetä mistä on kyse ja pahimmassa tapauksessa tuore, imettävä vanhempi jo kokee, ettei imetys suju eikä maito riitä vauvalle. Toisena vuorokautena tuoreet vanhemmat tarvitsevatkin paljon kannustusta, rohkaisua ja tiedon siitä, että jatkuva vauvan rinnalla olo on normaalia”, Rossi tietää.
Toisen päivän tyytymätön vaihe kuuluu vauvan kehitykseen: käytöksellään vauva varmistaa sen, että häntä pidetään mahdollisimman paljon lähellä ja imetetään mahdollisimman tiheästi – vauva niin sanotusti ”tilaa maitoa”. Kun vauva on äidin iholla ja hän käy usein rinnalla, imetyshormonien tuotanto tehostuu, ja maitoa alkaa tulla enemmän.
Ensimaitoa tarvitaan vain muutama pisara
Ensimmäisten päivien aikana rinnoista erittyvää maitoa kutsutaan kolostrumiksi eli ensimaidoksi. Se on koostumukseltaan tiheää ja väriltään kellertävää.
Kolostrum tarjoaa vauvalle ennen kaikkea hyvän alun bakteerikannalle ja suojaa infektioilta. Terveellä ja täysiaikaisena syntyneellä vauvalla on kehossaan kertyneenä vararavintoa, ruskeaa rasvaa, joka kyllä huolehtii vauvan ensipäivien energiantarpeesta – eikä vauvan mahaan edes mahdu paljon, sillä vastasyntyneen vauvan mahalaukku on vain marmorikuulan kokoinen.
”Ensi päivien aikana vauvan keho valmistautuu ottamaan vastaan enemmän ja enemmän energiaa juuri maidosta. Mahalaukku kasvaa mansikan kokoiseksi muutaman ensimmäisen päivän aikana, eli sitä mukaa kun maidonerityskin alkaa lisääntyä”, Rossi havainnollistaa.
Maidonnousu: muutaman päivän sisällä synnytyksestä
Maito nousee rintoihin tyypillisesti muutaman päivän sisällä synnytyksestä. Tässä ensiarvoisen tärkeää on ihokontakti – vauvan tulisi oleskella alasti tai vaippasillaan, iho äidin paljasta ihoa vasten niin paljon kuin mahdollista. Tämä auttaa vauvaa tasaamaan elintoimintojaan ja sopeutumaan kohdun ulkopuoliseen elämään.
Toisaalta ihokontakti auttaa äitiä oksitosiinihormonin tuotannossa – se on avainasemassa maidonnousuun. On tärkeää luoda kaksikolle mahdollisimman turvallinen ja miellyttävä olo: puhutaan ”vauvakuplasta” ja ”pesimisestä”. Stressihormonit vaikeuttavat rentoutumista ja sitä kautta myös maidonnousua. Jos siis suinkin mahdollista, ottakaa aikaa nuuhkutella toisianne vauvan kanssa, huolehtimatta huomisesta.
Imetystä vauvantahtisesti
Vauvantahtinen imetys tarkoittaa sitä, että lapselle annetaan ruokaa aina, kun hän sitä haluaa. Ennen vanhaan vauvaa ohjattiin imettämään vain tietyin väliajoin, mutta nykytietämyksen valossa vauvantahtinen imetys on suositeltavaa. Vastasyntynyttä vauvaa imetetään ympäri vuorokauden, ja jokaiseen vuorokauteen sisältyy vähintään 8–12 imetyskertaa.
Vastasyntynytkin vauva viestii ruokahalustaan monin keinoin: merkkejä ovat suulla hamuilu, pään kääntely, huulien lipominen ja tyytymättömät ynähdykset. Nälästä itkeminen on vauvalla vasta ”viimeinen oljenkorsi” huomion saamiseksi, ja nälkää itkevä vauva saattaa tarvita tyynnyttelyä ennen kuin hän pystyy rauhoittumaan rinnalle.
Kun vauvan nälkäviestejä oppii tulkitsemaan paremmin ja vauva itse oppii viestimään selkeämmin, kommunikointi helpottuu ja yhteiselonne alkaa sujua paremmin.
Hyvä imetysasento helpottaa nielemistä
Imetysasennon merkitys imetyksen helppoudelle tai vaikeudelle on todella suuri: kun imetysasento on hyvä, imettäjän on helpompi rentoutua ja maito virtaa paremmin. Vauva puolestaan saa nieltyä helpommin hyvässä asennossa: suu on kunnolla auki ja pää takakenossa.
”Esimerkiksi niin kutsuttu takanoja-asento on monelle hyvä. Tässä asennossa tapahtuu nykyään iso osa ensi-imetyksistä ja asento on luonteva pitkienkin aikojen köllöttelyyn ihokontaktissa ja imettäen. Vauva on tässä asennossa puoli-istuvassa asennossa lepäävän vanhempansa vatsalla ja pääsee itse ryömimään kohti rintaa. Asento on rento imettäjälle ja vauva hakeutuu luonnollisesti rinnalle, imuotekin on yleensä hyvä”, Rossi kuvailee.
Hyvässä imetysasennossa vauva haukkaa koko rinnanpään suuhunsa niin, että nänni yltää pehmeään kitalakeen asti. Vauva ei siis ime pelkkää nänniä, vaan koko rinnankärkeä.
Asenne vaikuttaa onnistumiseen
Imetystä ei voi harjoitella ennen kuin vauva on maailmassa, mutta siihen voi valmistautua. Rossi kehottaa tutustumaan aiheeseen huolella jo ennen synnytystä ja miettimään myös omia imetykseen liittyviä mielikuvia.
”Imetykseen vaikuttavat valtavasti imettäjän ennakko-odotukset ja myös mahdolliset kielteiset mielikuvat. Suomessa äitiyteen liittyvä kulttuuri on erittäin imetyskeskeinen, mikä toisaalta tuo mukanaan myös painolastia: jos imetys ei suju, siihen liittyvät pulmat yhdistyvät monen mielessä puutteisiin omassa vanhemmuudessa”, Rossi kertoo.
Rossi painottaa, että oma luottamus imetykseen on tärkeää ja auttaa imetyksen onnistumisessa. On hyvä tutustua aiheeseen jo ennakolta, sillä se tukee imettäjän itsevarmuutta.
”Jokainen imetyskerta on arvokas”, Rossi muistuttaa.
Mistä apua?
Mikäli imetyksessä tuntuu olevan vaikeuksia, Imetyksen Tuki ry. auttaa sekä verkkosivuillaan, puhelimessa että sosiaalisessa mediassa.
Apua saa aina myös neuvolasta ja vauvan ensimmäisinä päivinä synnytyssairaalasta. Sairaaloilla on imetyspoliklinikoita, joilla imetysohjaajat auttavat pulmissa.
”Erinomaista, asiantuntevaa ja helposti lähestyttävää tietoa saa myös esimerkiksi imetysohjaaja, kätilöopiskelija ja doula Catarina Aminoffin ilmaisesta odottajalle suunnatusta imetysoppaasta, jonka voi tilata omaan sähköpostiin hänen verkkosivuiltaan”, Rossi vinkkaa.
Kirjoista Rossi suosittelee teosta Nykymutsin imetyskirja (Laura Talvitie & Pauliina Ahonen).
