Lapsen hankkiminen yksin on kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Vuoden 2019 lopusta lähtien lahjasoluhoitoja on saanut myös julkiselta sektorilta, ja niiden myötä itsellinen äitiys onkin vaihtoehto yhä useammalle äidiksi haluavalle.

”Itsellisen äitiyden taustalla voi olla monta eri tarinaa: on saatettu toivoa lasta jo pitkään ja oltu ehkä parisuhteessakin, mutta lasta ei ole kuulunut tai kumppani ei ole sitä halunnut. Toisilla ikä alkaa tulla vastaan, jotkut taas eivät toiveistaan huolimatta löydä sopivaa puolisoa. Kaikki taas eivät edes halua löytää kumppania, vaan itsellinen äitiys on heille ensisijainen vaihtoehto”, Simpukka ry:n lahjasoluasioiden erityisasiantuntija Jenni Huhtala kertoo.

 



 

”Yleisin hedelmöityshoitoklinikoille lahjasoluhoitoihin hakeutuva ryhmä on itselliset naiset, joista moni pohtii ikänsä vuoksi lapsen hankkimista yksin. Alle kolmekymppisten tapauksissa korostuu yleensä halu olla itsellinen äiti, jolloin kumppania ei edes yritetä löytää.”

Itsellisten äitien määrää ei Suomessa erikseen tilastoida, mutta esimerkiksi julkiselle sektorille lahjasoluhoitoon hakeutuvista n. 60 % on itsellisiä. Fimean mukaan vuonna 2023 lahjasoluhoitoon hakeutuvista itsellisiä naisia oli 779 ja naispareja 423.

Lapsen hankkiminen yksin ei edellytä superihmisyyttä

Lahjasoluhoidot julkisella sektorilla edellyttävät itselliseltä naiselta 25–40 vuoden ikää. Muita kiveen hakattuja kriteereitä ei ole, vaan jokainen tapaus tarkastellaan yksilöllisesti.

”Ennen hoitojen aloittamista pidetään lakisääteinen lahjasoluneuvonta, jossa keskustellaan siitä, kuinka itsellinen äitiys omaan elämäntilanteeseen sopii. Onko äidillä tai lasta toivovalla esimerkiksi turvaverkkoja, joihin tukeutua tarpeen tullen? Millainen vanhemman taloudellinen tilanne on? Itse pyydän itsellistä vanhemmuutta pohtivaa miettimään, kenet hän pyytäisi apuun esimerkiksi noroviruksen yllättäessä.”

Huhtala painottaa, että itsellistä äitiyttä suunnittelevan ei pidä olla ”superihminen”. Keskustelujen tarkoituksena on lähinnä pohtia realistisesti sitä, mitä itsellinen äitiys voi olla. Lisäksi neuvonnassa tuodaan esille se, että lapsella on oikeus selvittää sukusolujen lahjoittajan henkilöllisyys 18 vuotta täytettyään. 

”Vanhemmuudessa on aina tiettyä epävarmuutta, elämä voi yllättää eikä kaikkea pysty mitenkään ennakoimaan etukäteen. On silti hyvä keskustella tulevaisuudesta etukäteen, tehdä ikään kuin SWOT-analyysia vanhemmuudesta”, Huhtala lisää. SWOT-analyysi on strategiatyökalu, joka auttaa tunnistamaan vahvuudet (Strenghts), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) ja uhat (Threats), ja tukee näin valmistautumista erilaisiin tilanteisiin. 

Mikäli lahjasoluneuvonnassa nousee esiin sellaisia asioita, että hoitopäätöstä ei saisi, on Huhtalan mukaan näissä tapauksissa huolehdittava siitä, että henkilö saa itselleen apua. Näin voi työstää sitä, voisiko lahjasoluhoitoon päästä myöhemmin.

”Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi vakavat mielenterveyden haasteet tai kyvyttömyys huolehtia itsestään. Kaikki tapaukset kuitenkin käsitellään yksilöllisesti, joten mitään tiettyä suuntaviivaa tässä ei ole”, Huhtala huomauttaa.

Mikäli lahjasoluhoitoon on hakeutumassa julkiselle sektorille, on sitä varten saatava lääkärin lähete. Yksityiselle klinikalle voi sen sijaan hakeutua suoraan pyytämällä suunnittelutapaamisen.

”On hyvä muistaa, että julkisella puolella hoidot on aloitettava jo ennen kuin täyttää 40 vuotta, ja odotusajat voivat elää. Ei myöskään ole olemassa erikseen vaikkapa sateenkaariperheiden jonoja ja itsellisten naisten jonoja, vaan kaikki ovat samassa jonossa tilanteesta riippumatta.”

Itsellinen äitiys antaa vapauden määritellä oman perheen

Lapsen hankkiminen yksin tarkoittaa suurempaa vastuuta, mutta myös vapautta tehdä elämästä juuri oman näköisensä. Huhtalan mukaan juuri omanlaisen elämän rakentaminen toistuu itsellisten äitien puheissa.

”Kaikki päätökset saa ja pitää tehdä itse. Se voi olla ihanaa, mutta toisaalta myös kuormittavaa, kun vaikeissa tilanteissa ei ole ketään muuta aikuista jakamassa ajatuksia. Toisaalta itsellinen vanhemmuus ei ole sidottu perinteiseen miehen ja naisen ydinperhenormiin, joten se vapauttaa määrittelemään oman perheen ihan itse. Perheeseen voikin kuulua myös muita tärkeitä ja merkityksellisiä ihmisiä.”

Huhtala on huomannut, että itselliset vanhemmat puhuvat perheasioista ystäville ja muille vanhemmille helpommin, kun taas parisuhteessa olevat saattavat jäädä pallottelemaan asioita keskenään. 

”Sosiaalisesta mediasta löytyy paljon itsellisten äitien ryhmiä – näitä ovat esimerkiksi itsellisten äitien tai Helminauhahankkeen ryhmät. Näissä saatetaan matalallakin kynnyksellä perustaa Whatsapp-ryhmiä ja nähdä toisia kasvotusten. Myös neuvolassa autetaan yhyttämään samalla alueella olevia perheitä, joissa on samanikäisiä lapsia. Itsellisiä äitejä voi löytää siis myös tätä kautta.”

Huhtala kehottaakin tutustumaan muihin itsellisiin vanhempiin, joilta voi saada arvokasta vertaistukea.

”Itsellinen äitiys tuo mukanaan erilaisia arjen haasteita, joita kahden vanhemman perheessä ei välttämättä ole. Siksi asioista voi olla helpompi keskustella toisen itsellisen äidin kanssa, joka jakaa samat kokemukset.”

Epävarmuus ei tarkoita huonoa vanhemmuutta

Vaikka lapsen hankkiminen yksin on iso asia, Huhtala kehottaa kuitenkin luottamaan itseensä. Ajatustensa kanssa ei pidä jäädä yksin, vaan hakeutua juttelemaan muille itsellisille äideille tai tulla juttelemaan lahjasoluneuvontaan.

”Moni itsellinen vanhempi on harmitellut, ettei ole lähtenyt hoitoihin jo aiemmin. Jos ajatus on muhinut päässä jo jonkin aikaa niin kannattaa vain luottaa siihen, että tämä on itselle oikea tapa perustaa perhe. Epävarmuus ei myöskään tarkoita sitä, että ei voisi olla hyvä vanhempi, se kertoo vain siitä, että asia on tärkeä ja sitä haluaa pohtia huolella.”

Asiasta voi käydä keskustelemassa lahjasolutapaamisessa useammankin kerran. Huhtalan mukaan julkisella puolella pohdinnan lopputulos on kuitenkin oltava selvillä siihen mennessä, kun aletaan edetä itse hoitoihin. 

”Kannattaa muistaa, että vaikka tulevaisuutta yrittäisi suunnitella kuinka paljon tahansa, niin vanhemmuus on aina epävarmuuden kanssa tasapainottelemista – olipa kyseessä sitten itsellinen äitiys tai kahden vanhemman perhe.”

Lähteet:

Simpukka ry:n lahjasoluasioiden erityisasiantuntija Jenni Huhtala

Lue myös:

Elämän kokoinen seikkailu: itsellisen naisen hedelmöityshoidot

Monenlaisia perheitä on ollut aina – niin sanotulla ”ydinperheellä” on vain lyhyt historia

Tinder-treffeiltä kumppanuusvanhemmuuteen: ”Ydinperhe ei ole ainoa tapa saada lapsia!”

Mitä mieltä olet artikkelista?