Viimeksi päivitetty 16.10.2018
Herään 5:45. Väsyttää. Pakotan itseni ylös ja näen olohuoneen lattialle heitetyt likaiset sukat. Verenpaineeni nousee kolmekymmentä pykälää ylöspäin.
Tunnin sisään olen selviytynyt työpaikalle. Heräämisestä tuohon hetkeen olen kohdannut jo 12 asiaa, jotka ovat saaneet minut raivon partaalle.
Ihmishirviö
”Viimeisimmät neljä päivää oon joutunut vaan puremaan hammasta ja yritän olla sanomatta mitään poikkipuolista sanaa”
Hämmentävää. Minäkö räjähdysherkkä? Koen asian hieman erilailla: muut ihmiset ovat alkaneet ärsyttäviksi tahallaan! Mitäpä hymyilet? Miksi laitoit tuon jakkaran tuohon? Miksi pyykinpesukone on päällä juuri nyt? Väärä tv-kanava. Ärsyttävä biisi. Universumi testaa minua.
Löysät kyynelkanavat
Pyyhin kyyneleitäni jo toista kertaa saman vuorokauden aikana. Ensimmäinen kyynelehtiminen johtui videosta Facebookissa: lehmä leikki isolla jumppapallolla ja näytti niin onnelliselta. Sen elämässä oli kaikki hyvin.
Äsken tuijotin keittiön ikkunasta pihalle ja aloin miettimään, että sattuukohan ruohonkorsia kun ne jäävät lumen alle. Entä jos sattuu ja ne huutavat koko talven kipujaan, mutta me emme vain pysty kuulemaan niitä.
Vaimon kotiavaimet rapisevat ulko-oven lukossa ja ovi aukeaa. Juoksen kaulaan ja alan kolmannen kerran tihrustamaan kyyneliä ”Tuu puhumaan mun kanssa ruohonkorsista.”
P.S. Ne aamulla verenpainettani kohottaneet lattialta löytyneet sukat olivat minun, vaikka muuta saatoin suutuspäissäni väittääkin.
