Riittävä liikkuminen on tärkeää. Se pienentää lapsen riskejä elintapasairauksiin. Vauhdikas liikkuminen myös parantaa lapsen älyllistä suoriutumista. On myös havaittu, että vähän liikkuvat lapset eivät ystävysty toisten lasten kanssa koulussa yhtä helposti kuin enemmän liikkuvat lapset. Lue liikuntatieteiden tohtori Arto Laukkasen haastatteluun perustuvia huomioita siitä, miten lapsen liikkumismäärää voi kasvattaa. Laukkanen on ollut mukana laatimassa alle kouluikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden suosituksia.
HUOM! Testi on karkea arvio lapsen päivittäisestä liikuntamäärästä. Testissä ei ole mukana kaikki mahdolliset liikuntatavat. Päiväkodeissa ja kouluissa on myös eroja, joten lapsi saattaa liikkua huomattavasti enemmän tai jonkin verran vähemmän kuin mitä testi ilmoittaa. Päiväkoti- ja kouluikäisten liikuntasuositukset eroavat hieman. Tässä testissä sovelletaan alle kouluikäisten lasten liikuntasuosituksia.
Viimeksi päivitetty 12.5.2023
Lapsesi päivään mahtuu 0 minuuttia vauhdikasta sykettä nostattavaa liikuntaa ja 0 minuuttia kevyttä tai reipasta liikuntaa.
Suosituksien mukaan lapsen pitäisi harrastaa 60 minuuttia vauhdikasta ja 120 minuuttia kevyttä tai reipasta liikkumista joka päivä. Antamiesi vastauksien perusteella näyttää siltä, että lapsesi liikkumismäärä ei yllä suositukseen.
”Vasta suositusten mukainen päivittäinen liikkumismäärä turvaa elintapasairauksien kohonneelta riskiltä”, Laukkanen kertoo.
Ulkoilu on tärkeä osa päivittäistä liikkumista
Kerroit, että lapsi ei ulkoile laisinkaan kotiolosuhteissa. Ulkoilu on erittäin tärkeää lapsen riittävän liikkumisen kannalta. Ulkona oleminen on usein aivan eri tavalla liikunnallista kuin sisällä oleminen. Kiipeilytelineet, keinut ja pelikentät ovat kaikki ulkona. Sisällä lapsen oleminen muuttuu helposti liikkumattomammaksi.
Kesällä monet lapset leikkivät ulkona. Tilanne muuttaa sään kylmetessä. Sateisista ja kylmistä säistä huolimatta lapsi kannattaa laittaa ulos, jos haluaa, että lapsi saa riittävästi fyysistä aktiivisuutta.
Liikuntaharrastukset lapsella
Ohjattu liikunta on hyväksi lapsen sosiaalisille suhteille ja yhteistyötaitojen kehittymiselle. Liikuntaharrastus voi myös innostaa liikkumaan lisää.
Ei kuitenkaan kannata stressata siitä, ettei lapsellasi ole ohjattua liikuntaharrastusta. Liikuntasuosituksen kannalta muutama ohjattu liikuntatunti viikossa ei nimittäin ole kovinkaan ratkaisevaa. Lapsen jokapäiväistä liikkumismäärää kannattaa lähteä rakentamaan ohjatun liikunnan sijaan esimerkiksi arkiliikkumisen ja ulkoilun varaan.
Arkiliikkuminen lisää vaivihkaa lapsen liikkumismäärää
”Käveleminen kaupassa on konkreettinen tapa lisätä liikuntamäärää. Istumisen vaihtaminen kävelyyn on hyvä trendi. Kaupassa lapselle voi tulla yllättävän paljon kevyttä tai reipasta liikkumista”, Laukkanen sanoo.
Kerroit myös, että liikutte pääasiassa autolla. Mieti, olisiko tätä mahdollista muuttaa.
”Kun lasta viedään autolla tai laitetaan istumaan kärryyn, lapsi on fyysisesti passiivinen. Silloin arkiliikkuminen voi jäädä vähälle. Pienikin lapsi voi kävellä lyhyitä matkoja itse. Isompi voi jo ajaa pyörällä”, Laukkanen sanoo.
Fyysisen aktiivisuuden tavoitteen saavuttaminen vaatii usein runsaasti arkiliikuntaa. Jos lasta kuljetetaan autolla, arkiliikuntamäärät voivat jäädä vähäisiksi. Lapsi myös oppii samalla liikkumattoman elämäntyylin.
”Lasten liikuntamääriin vaikuttaa nykyään turvallisuushakuisuus. Saako lapsi kävellä tai pyöräillä kadulla? Saako lapsi juosta, kiipeillä ja poiketa heinikkoon vai rajoitetanko näitä asioita turvallisuuteen vedoten?” Laukkanen kysyy.
Näin liikuntasuositukset hyödyttävät lasta
”Säännöllinen liikkumisen vähäisyys on kehityksellinen ja terveydellinen riski lapselle”, Laukkanen kommentoi.
Luusto ei pääse kehittymään yhtä vahvaksi kuin liikkuvalla lapsella. Luustossa tapahtuu heikkenemistä nuoruuden jälkeen. Jos luustomassa on jäänyt vähäisemmäksi, osteoporoosia ilmenee varhaisemmassa vaiheessa kuin niillä ihmisillä, jotka ovat liikkuneet enemmän lapsena.
Vähäinen liikkuminen on yhteydessä peruselintapasairausriskiin. Näitä sairauksia ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet ja kakkostyypin diabetes. Tietysti myös muut tekijät, kuten perimä ja ruokavalio, vaikuttavat riskiin. Vähäinen liikkuminen lapsena nostaa kuitenkin omalta osaltaan riskejä.
Vähäisen liikkumisen on havaittu olevan yhteydessä kouluun sopeutumiseen, sillä lasten monet ystävyyssuhteet rakentuvat liikkumisen ja motorisen pelaamisen tai toimimisen varaan. Jos lapsi ei erityisemmin liiku, lapsella on isompi riski jäädä yksin.
Vauhdikas sykettä nostava liikunta on yhteydessä myös kognitiiviseen suoriutumiseen koulussa. On huomattu, että liikkuminen aktivoi aivoja. Motoristen taitojen oppiminen on vaativa aivoja kehittävä prosessi. Etenkin ajattelua vaativa liikkuminen, kuten esimerkiksi valpasta havainnointia vaativat pallopelit ja ajattelua vaativa suunnistus, aktivoivat lapsen ajattelua ja voivat parantaa oppimiskykyä.
Lisää testejä:
Arvioi lapsesi aikuispituus
Testaa, kuinka pitkäksi lapsesi kasvaa.
Mikä laulu lapsesi on?
Jos lapsesi olisi laulu, mikä kappale hän olisi? Testaa ja kuuntele kappale!
Tykkää Vau.fi:stä Facebookissa. Saat parhaat raskaus- ja kasvatusaiheiset artikkelit suoraan uutisvirtaasi.
