Viimeksi päivitetty 2.8.2022
Kuinka yleistä synnytyspelko on?
Lähes kaikki raskaana olevat naiset jännittävät synnytystä. Kovakin jännitys on normaali tunne uuden edessä. Sen sijaan voimakas, raskautta varjostava synnytyspelko on tunne, johon tulee saada apua. On arvioitu, että 6–10 % odottajista kärsii vaikeasta synnytyspelosta. Se on haitallista sekä naiselle itselleen että raskauden ja synnytyksen kululle.
”Tavallisimmin naiset pelkäävät hallinnan menettämistä, kipua, sitä, että jollekin osapuolelle tapahtuu jotakin, kuolemaa, ikävää kohtelua. Rankan ja vaikean synnytyksen jälkeen seuraavaa synnytystään pelkäävä nainen on periaatteessa järkeväkin: kokemuksista opitaan”, sanoo kätilö, imetysohjaaja, Confident Birth -kouluttaja ja Spinning Babies -synnytysvalmentaja Eliisa Karttunen.
Synnytyspelkoon on saatavissa apua, joten yksin ei tarvitse jäädä kärvistelemään. Oikeanlaisen tuen avulla pelon voi valjastaa voimaksi ja viisaudeksi, jolla valmistautua synnytykseen.
”Näin varmistetaan mahdollisimman hyvin, että seuraavasta synnytyksestä tulee hyvä ja korjaava kokemus. Synnytystä pelkäävä tarvitsee tukea ja keinoja selvitäkseen raskaudesta ja synnytyksestä”, Karttunen toteaa.
Mitkä asiat voivat aiheuttaa pelkoa ja keinoja pelkojen lievittämiseksi
Seuraavassa synnytyspelkojen hoitamiseen erikoistunut lääkäri Hanna Rouhe esittelee kahdeksan tavallisinta synnytyspelon aiheuttajaa ja tavat niiden käsittelemiseen ja lieventämiseen.
1. Aikaisemmat synnytykset
Noin puolet synnytyspelon takia hoitoon hakeutuvista odottajista on uudelleensynnyttäjiä. Näillä synnyttäjillä edellisen synnytyksen aiheuttamat muistot ja traumat saattavat piinata mieltä. Vaikka synnytys olisi teknisesti ottaen mennyt hyvin, tapahtuma on silti saattanut olla äidille huono kokemus.
”Me kysymme HYKS:n alueella kaikilta synnyttäjiltä synnytyskokemuksesta asteikolla yhdestä kymmeneen, jossa yksi merkitsee erittäin negatiivista synnytyskokemusta ja kymmenen positiivista synnytyskokemusta. Jos äiti vastaa alle viisi, tarjoamme lisäkeskustelutukea”, kertoo Rouhe.
Negatiivinen synnytyskokemus saattaa syntyä huonosta vuorovaikutuksesta kätilön kanssa tai epäonnistuneesta puudutuksesta. Äiti saattaa myös kokea epäonnistuneensa synnytyksessä, jos edellinen synnytys on päätynyt imukuppiin tai sektioon.
Hoito
”Jos synnyttäjä on kokenut ikävän synnytyksen, käymme läpi, mistä huono kokemus johtuu”, Rouhe sanoo.
Usein äitejä helpottaa tieto siitä, että hänen pelkonsa ovat synnytystä hoitavan henkilökunnan tiedossa.
”Mietimme yhdessä, mitä voisimme tehdä eri tavalla, jottei samanlainen kokemus toistuisi. Teemme suunnitelman ja kiinnitämme erityisesti huomiota niihin asioihin, jotka synnyttäjä on kokenut ikäviksi”, Rouhe sanoo.
2. Kipu
Kivun pelkääminen on yleistä. Pelkkää kipua kuitenkin harvemmin pelätään. Kivun pelko yhdistyy usein muihin pelkoihin.
”Monia pelottaa kivun yhteydessä synnytyksen suunnittelemattomuus. Synnytyksen kulkua ei voi tietää ennakkoon”, Rouhe sanoo.
Äiti ei voi esimerkiksi varautua olemaan sairaalassa tiettyä tuntimäärää. Synnytyksen kestoa ei voi ennustaa.
Hoito
Koska kivun pelkoon liittyy usein synnytyksen epävarmuustekijät, pelkoa hoidetaan synnytyspelkopoliklinikalla valamalla uskoa äitiin.
”Kukaan ei tiedä, miten synnytys menee. Äiti voi kuitenkin luottaa sairaalanhenkilökuntaan. Me osaamme hoitaa synnyksen”, Rouhe sanoo.
Toisinaan uudelleensynnyttäjät pelkäävät kipua, koska kivunlievitys on mennyt edellisessä synnytyksessä pieleen.
”Näissä tapauksissa teemme yhdessä kivunlievityssuunnitelman, jonka mukaan toimitaan, mikäli se on synnytyksen kannalta mahdollista. Lähes aina suunnitelman noudattaminen onnistuu”, Rouhe sanoo.
Kipua pelkäävä synnyttäjä voi saada enemmän puudutuksia kuin normaalisynnyttäjää.
”Voimme esimerkiksi antaa hänelle hyvin varhaisessa vaiheessa kivunlievitystä tai jatkaa puudutuksen antoa aivan synnytyksen loppuun asti”, Rouhe sanoo.
3. Muiden kokemukset
”Toisinaan muiden kokemukset aiheuttavat äideille pelkoja. Taustalla voi olla ystävien huonosti menneitä synnytyksiä”, Rouhe sanoo.
Vakavimmissa tapauksissa synnyttäjä on vakuuttunut siitä, ettei hän pysty synnyttämään.
”On tapauksissa, joissa äiti kertoo, ettei heidän suvussaan kukaan ole koskaan synnyttänyt hyvin. Synnyttäjän oma äiti on saattanut ruokkia tällaista synnytyspelkoa puhumalla, ettei kukaan synnytä heidän suvussaan alakautta”, Rouhe sanoo.
Hoito
”Näissä tapauksissa on tärkeää, että käymme läpi normaalisynnytyksen kulkua. Äidille tehdään myös synnytystapa-arvio, jolloin äiti saa faktatietoa siitä, minkälaiset edellytyksen hänellä on alatiesynnytykseen”, Rouhe sanoo.
Jos synnyttäjään on valettu epäluottamusta omaa kehoa kohtaan, henkilökunnan täytyy purkaa nämä uskomukset.
”Monet synnytykseen liittyvät asiat eivät ole perinnöllisiä. Me tarkastelemme yhdessä äidin pelkoja ja katsomme niitä faktatietojen pohjalta”, Rouhe sanoo.
4. Lapsen vammautuminen tai kuolema
”On melko yleistä, että synnyttäjä pelkää lapselle käyvän jotakin”, Rouhe sanoo.
Jos äiti pelkää yleisesti lapsen menettämistä, pelko liittyy tyypillisesti myös muihin pelkoihin. Äiti saattaa esimerkiksi pelätä myös synnytyksen hallitsemattomuutta.
Toisissa tapauksissa lapsen menettämisen pelko liittyy omiin kokemuksiin.
”Jos äiti on kokenut vauvan menetyksen edellisessä raskaudessaan, saattaa hänellä olla todella suuri huoli siitä, että vauvalle käy jotakin. Myös lähipiirissä tapahtuneet kohtukuolemat ja menetykset saattavat aiheuttaa yksityiskohtaisia pelkoja tiettyjä tilanteita kohtaan”, Rouhe sanoo.
Hoito
”Kerromme äidille, mitä keinoja meillä on seurata vauvan vointia synnytyksessä. Voimme tehdä myös lisävarmistuksia vauvan voinnista, mikäli se auttaa synnyttäjää luottamaan paremmin synnytyksen hoitoon”, Rouhe sanoo.
Monien äitien pelkoja lievittää tilastotieto. Vauvojen menehtyminen synnytyksessä on äärimmäisen harvinaista.
”Kerromme myös, mitä voidaan tehdä, jos vauvan vointi heikkenee”, Rouhe sanoo.
Jos taustalla on lapsen kuolema edellisessä raskaudessa tai synnytyksessä, ahdistusta kannattaa työstää ammattihenkilön kanssa.
”Ahdistuksen purkamiseen tarvitaan usein psykologista tukea. Sairaalat tarjoajat esimerkiksi kohtukuoleman kohdanneille äideille psykologista palvelua jo tapahtuman yhteydessä”, Rouhe sanoo.
5. Oma kuolema tai vammautuminen
”Jos äiti pelkää kuolevansa synnytyksessä, se liittyy usein negatiivisiin kokemuksiin. Äidin lähipiirissä jollekin on saattanut käydä jotakin. Äidillä saattaa olla myös jokin omakohtainen kokemus, joka liittyy kuolemaan”, Rouhe sanoo.
Yleensä äidit pelkäävät kuitenkin enemmän vammojen saamista synnytyksestä kuin kuolemaa.
Hoito
”Kerromme äidille, miten äidin vointia seurataan synnytyksessä. Kerromme myös, kuinka harvinaista on, että äiti kuolee synnytyksessä”, Rouhe sanoo.
On esimerkiksi suurempi riski menehtyä leikkaukseen kuin synnytykseen. Jos äiti puolestaan pelkää synnytysvaurioita, hän saa niihin liittyvää tietoa.
”Kerromme minkälaisia synnytysrepeämät ovat ja miten niitä hoidetaan. Repeämät parantuvat pääsääntöisesti hyvin. Moni äiti luulee, että peräaukon sulkijalihaksen repeämä johtaisi aina pidätyskyvyttömyyteen. Todellisuudessa vain hyvin harvalle jää pysyvää haittaa”, Rouhe kertoo.
6. Traumoista nousevat pelot
”Raiskauksen tai seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuminen altistaa synnytyspeloille”, Rouhe sanoo.
Asia voi nousta ensimmäistä kertaa esille synnytyspelkokeskustelussa.
”Nämä ovat arkoja ja vaikeita asioita. Monet eivät pysty löytämään sanoja omalle pelolleen. Pelko ei ole välttämättä tiedostetulla tasolla”, Rouhe sanoo.
Mikä tahansa trauma saattaa aiheuttaa synnytyspelkoja, sillä trauman aiheuttama henkinen sirpaloituminen tekee synnyttäjästä alttiimman peloille ja uusille traumoille. Seksuaalisuuteen liittyvät traumat ovat kuitenkin yleisimpiä synnytyspelon aiheuttajia.
”Luvattomat sukupuolielimiin kohdistuneet koskemiskokemukset nousevat usein pintaan, sillä vauva syntymä liittyy samalle alueelle”, Rouhe sanoo.
Hoito
Traumoista kumpuavia pelkoja pystytään hoitamaan ainoastaan silloin, jos äiti tulee synnytyspoliklinikalle. Näin ei aina tapahdu, sillä äiti saattaa pelätä asiasta puhumista.
”Synnytyspelkopoliklinikkahoidon lisäksi tarjotaan mahdollisuutta psykologiseen apuun”, Rouhe sanoo.
7. Luottamuksen puute
”On hyvin yleistä, ettei synnytystä pelkäävä äiti luota itseensä synnyttäjänä”, Rouhe sanoo.
Monet ensisynnyttäjät miettivät, miten synnytyssalissa pitäisi käyttäytyä.
”Äidit saattavat pelätä huutavansa liikaa salissa. He saattavat myös ajatella, etteivät pysty sietämään kipua. Moni sanoo, ettei hänestä ole synnyttäjäksi”, Rouhe sanoo.
Hoito
Rouhe muistuttaa, että useimmat näistä omaa synnytyskykyään epäilevistä naisista synnyttävät lopulta erittäin hienosti.
”Äideille voidaan sanoa, ettei synnytys ole mikään suoritus. Synnytystä ei tulla arvostelemaan”, Rouhe sanoo.
Synnytyssalissa saa myös huutaa niin paljon kuin sielu sietää.
”Toiset tykkäävät huutaa. Äidin ei tarvitse ajatella, että käyttäytyisi synnytyssalissa huonosti”, Rouhe sanoo.
8. Hallitsemattomuus
”Osa ihmisistä haluaa hallita tilanteita. Heille saattaa olla täysin sietämätöntä, että edessä on tilanne, jota ei pysty täysin hallitsemaan”, Rouhe sanoo.
Äidit saattavat pelätä, että kontrolli tilanteesta siirtyy liiaksi synnytystä hoitavalle henkilökunnalle.
Hoito
”Esimerkiksi psykologin vetämässä Nyytti-ryhmässä opetellaan erilaisia rentoutumiskeinoja, joiden avulla äiti voi hallita synnytystä paremmin”, Rouhe kertoo.
Ryhmässä annetaan myös paljon tietoa synnytyksestä.
”Valamme synnyttäjään luottamusta myös henkilökuntaa kohtaan. Jos synnytyksessä tulee eteen asioita, joihin synnyttäjä ei pysty itse vaikuttamaan, me hoidamme tilanteen”, Rouhe kiteyttää.
Synnytyspelkoa pystytään lievittämään erilaisilla hoitomuodoilla. Naistenklinikan Nyytti-synnytyspelkovertaistukiryhmän käyneistä naisista 87 prosenttia lähtee synnyttämään alateitse. HYKS:n synnytyspelkopoliklinikalla käyneistä synnyttäjistä arviolta puolet synnyttävät ilman sektiota.
”Meidän tehtävämme ei ole pakottaa äitejä synnyttämään alakautta, vaikka pidämme alatiesynnytystä parempana vaihtoehtona. Pelkopolit eivät ole käännytyspoleja kuten joskus ajatellaan. Tarjoamme lievitystä pelkoihin ja mietimme keinoja, joiden avulla odottaja voi voittaa pelkonsa”, Rouhe sanoo.
Rouhe hoitaa synnytystä pelkääviä äitejä Naistenklinikalla. Hän myös luennoi synnytyspelkojen hoitamisesta synnytyssairaaloiden ja neuvoloiden henkilökunnalle ympäri Suomea.
Lähteet: Terveyskylä
Lue myös:
