Kuinka toinen synnytys sujuu, kun ensimmäinen synnytys repi paikat rikki ja rankka synnytys on jättänyt myös henkiset arvet? Onko alatiesynnytys mahdollinen ja repeääkö toisella kerralla vielä pahemmin? Kaksi äitiä kertovat kokemuksensa Vau.fi:n foorumilla.
Viimeksi päivitetty 27.10.2014
”Ei ikinä toista lasta”
”Ensimmäinen synnytykseni oli kirjaimellisesti repivä. Episiotomia tehtiin, mutta repesin siitä huolimatta lisää”, nimimerkillä Röllykkä kirjoittava äiti kertoo Vau.fi:n foorumilla.
Röllykän taisteluhaavat luokiteltiin kolmannen asteen repeämäks. Jälkitarkastuksessa lääkäri oli sitä mieltä, että lantio on ahdas.
”Olin ekan jälkeen sitä mieltä, että toista (lasta) ei tule koskaan ikinä, koska tuon jälkeen synnytystäkin enemmän pelkäsin ja pelkään sektiota.”
”No tässäpä sitä ollaan. Toista odotellaan”, Röllykkä kertoo noin yhdeksän kuukautta sitten kirjoittamassaan viestissä.
Aluksi Röllykkä oli ehdottomasti sektion kannalla, mutta pikku hiljaa ajatus alatiesynnytyksestä alkoi tuntua mahdolliselta.
”Jep, tahtoisin tehdä ihan ’normaalisti’. Pelottaa vain niin vietävän paljon, mahtuuko lapsi tulemaan. Pelottaa, repiikö tulokas jälleen ja jääkö pahemmat arvet mitä nyt jo on”, hän kirjoittaa.
Lue myös: Särkyneestä ehjäksi
”Henkisesti en ole vieläkään kunnossa”
Aamu sai ensimmäisessä synnytyksessään kolmannen asteen repeämän, ja sulkijalihas meni kokonaan poikki. Traumaattinen synnytys jätti jälkensä.
”Toipuminen pitkä ja kivulias, henkinen puoli ei ole vieläkään kunnossa. Traumat jäi. Nyt odotan toista ja loppusuoralla mennään”, hän kertoo.
Aamu on hakenut sektiopäätöstä pelkopoliklinikan kautta pelkonsa takia.
”Se luvattiin heti. Itse asiassa alatiesynnytyksestä ei puhuttu ollenkaan. Ilmeisesti lääkäri oli suoraan sitä mieltä, että sektio on mun tapauksessa järkevintä. Sektiokin pelottaa aika tavalla, mutta enemmän pelkään että repeän uudestaan ja loppulämä on sitten oikeasti pilalla”, Aamu toteaa.
Lue myös: Kun lapsi täytyy avustaa ulos
Toinen kerta toden sanoo?
Röllykän toinen synnytys on nyt ohi. Hän vaati lantion tutkimista ahtauden varalta ja lantio tutkittiin. Lääkärin mukaan ongelmia ei pitänyt olla, joten hän sai kehoituksen: synnyttämään vain! Ensimmäisessä synnytyksessä ilmaantuneet ongelmat seurasivat kuitenkin valitettavasti myös toiseen synnytykseen.
”Oli tiukassa tingata 3,5 kiloinen tyttönen pihalle. Jälleen meni alapään leikkelyksi, mutta onneksi ei pahempia repeämiä tässä toisessa synnytyksessä tullut”, hän kertoo.
”Totesin isännälle heti synnytyksen jälkeen, että nyt miekin uskon, ettei mahdollisen kolmannen kanssa – sitä tuskin tulee – ruveta edes kokeilemaan, mitenkä ketterästi sillä kertaa ulos tulisi.”
Tällä kertaa Röllykkä kokee kuitenkin, ettei hänelle jäänyt henkisiä traumoja.
”Olin kaiketi niin valmistautunut alitajuisesti, ettei kaikki mene välttämättä kuin vettä vaan”, Röllykkä pohtii.
Kuinka ensimmäinen synnytyksesi sujui? Oliko toisessa synnytyksessä eroja?
Lue lisää kokemuksia ja osallistu keskusteluun foorumilla: Toinen synnytys alateitse kun ensimmäinen repi rikki?
