Synnytys ei mennyt parhaalla mahdollisella tavalla. Suurikokoisen vauvan hartiat jumiutuivat lujasti synnytyskanavaan.
”Yhtäkkiä isä työnnettiin nurkkaan ja synnytyssali täyttyi sairaalahenkilökunnasta. Muistan, että lääkäri makasi mahani päällä ja kätilö veti lasta ulos kaksin käsin. Sitten menetin tajuntani”, Kari Anne kertoo.
Lapsen painoarvio oli 4–4,5 kiloa. Kaisa ylitti arvion ja oli syntyessään huimat 5135 grammaa. Pituutta Kaisalla oli 56 senttimetriä.
”Kaisa näytti pieneltä sumopainijalta. Hän oli niin lihava, ettei hän voinut ryömiä rinnalle synnytyksen jälkeen”, Kari Anne muistelee.
Myöhemmin todettiin, että Kari Anne oli kärsinyt raskausaikana piilevästä raskausdiabeteksesta.
Viisikiloinen on reilusti iso
”Ison lapsen rajana pidetään 4,5 kiloa. Lapsen kokoa ei kuitenkaan pystytä mittaamaan ultraäänessä gramman tarkkuudella. Voimme arvioida ainoastaan lapsen kokoluokan ennen synnytystä”, synnytysten erikoislääkäri Susanna Timonen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo.
Lapsen syntymäkokoa pystytään arvioimaan vasta raskauden viimeisellä kolmanneksella. Jos lapsi on ennen raskauden puoliväliä poikkeuksellisen suuri, on todennäköistä, että laskettu aika on arvioitu väärin.
Alatiesynnytys vai sektio?
Vaikka lapsi todettaisiin isoksi, alatiesynnytys saattaa olla mahdollinen.
”Karkeasti ottaen yli 4,5-kiloiset lapset ohjataan sektioon. On toki tapauksia, jolloin alatiesynnytystä suunnitellaan, vaikka lapsen koko arvioitaisiin hiukan suuremmaksi. Jos äiti on synnyttänyt aikaisemmin alateitse ison lapsen, silloin 4,5 kiloa ei ole hänelle rajana”, Timonen kertoo.
Grammat eivät myöskään ole tärkein seikka, kun synnytystä suunnitellaan.
”Lapset ovat rakenteeltaan erilaisia. Toisilla on leveät hartiat. Toisilla on isompi pää. Jotkut ovat pitkiä ja toiset taas pulleita”, Timonen kertoo.
Koska lasten rakenteet poikkeavat toisistaan, ultraäänellä ei ole mahdollista tehdä kovinkaan tarkkaa arviota lapsen painosta.
Toisille synnyttäminen helpompaa
Myös äidin rakenteella on väliä.
”Lapsen mahtumisen kannalta ratkaisevaa on synnyttäjän lantion luiden rakenne. Naisen rakennetta ei voi kuitenkaan päätellä ulkoisista mitoista. Sirokokoinen nainen voi olla hyvä synnyttämään. Isolla ja rotevalla naisella voi puolestaan olla hankala synnytyskanavan malli”, Timonen sanoo.
Synnytystä suunniteltaessa lantioluiden koko ja malli tutkitaan käsin. Hankalissa tilanteissa käytetään magneettikuvausta.
”Lapsen painoarviosta ja lantion millimetreistä ei voida kuitenkaan varmuudella ennustaa synnytyksen kulkua. Tärkeintä on se, kuinka hyvin lapsi käyttää tilan synnytyskanavassa. Tekeekö lapsi tietyt kiertoliikkeet optimaalisesti vai ei.”
Synnytyksen kulkuun vaikuttaa myös supistusten voimakkuus. Jos supistukset jäävät heikoiksi, lapsi ei työnny alaspäin synnytyskanavassa.
Isompi lapsi – isommat riskit
”Joskus pää syntyy, mutta hartiat ovat tiukassa. Jos sikiö on kovin kookas, riski tähän kasvaa”, Timonen sanoo.
Sairaalan henkilökunta auttaa hartioista jumittunutta lasta syntymään. Näin tapahtui juuri Kaisan tapauksessa.
”On tietyt otteet, joilla kätilö auttaa lasta. Vaikeimmissa tapauksissa lääkäri tulee paikalle. Joskus äiti pitää nukuttaa, jotta lantion pohja pääsisi rentoutumaan ja lapsi syntymään”, Timonen kertoo.
Synnytys saattaa myös pysähtyä kokonaan. Silloin synnytys päätetään sektiolla.
Liiallista hiilihydraatin ja varsinkin sokerin saantia kehotetaan välttämään raskausaikana. Ajatellaan, että lapsi kasvaa isoksi, jos äiti saa liikaa sokereita. Sokeri ei kuitenkaan aina ratkaise lapsen kokoa.
”Toisissa perheissä on geneettinen taipumus isoille lapsille. Toisille on yksinkertaisesti ohjelmoitu isompia ja toisille pienempiä sikiöitä”, synnytysten erikoislääkäri Susanna Timonen huomauttaa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sokerinsyöntiä ei tarvitse raskauden aikana säännöstellä.
”Jos äidillä on piilevä sokeriaineenvaihdunnan häiriö, hänelle saattaa kehittyä raskausdiabetes, jolloin äidin liiallinen hiilihydraattien saanti ja korkea verensokeriarvo lisää sikiön rasvakudoksen määrää ja kasvattaa lapsen kokoa. Lapsen poikkeava rasvakudoksen määrä lisää hapetushäiriöiden riskiä raskausaikana ja synnytyksen yhteydessä. Iso lapsen diabetesriski on myös myöhemmin hieman terveen äidin lasta suurempi”, Timonen sanoo.
”Poikani syntyi 3 vuotta sitten. Syntymäpainoa hänellä oli 4570 grammaa”, Hanna kertoo.
Kätilön viimeinen kokoarvio ennen synnytystä oli 3,7 kiloa.
”Synnytystapa-arviossa minulla sanottiin olevan ’synnyttäjän lantio’. Sanottiin, että isompikin mahtuu tulemaan. Tottahan se oli, sillä synnytys sujui oikein hienosti”, Hanna kirjoittaa.
Synnytys käynnistyi normaalisti kotona. Synnytyksen kestoksi tuli 14 tuntia. Ponnistusvaihe kesti ainoastaan 14 minuuttia.
Hannalla ei todettu olevan sokeriaineenvaihdunnassa mitään poikkeavaa. Todennäköisesti Hannalla on geneettinen taipumus saada iso lapsi.
”Toinen lapseni painoi 4080 grammaa. Synnytys oli nopea, vain 6 tuntia. Ponnistusvaihe kesti ainoastaan 8 minuuttia”, Hanna kertoo.
