Rentoutuminen synnytyksessä on erittäin tärkeää synnytyksen kulun ja synnytyskokemuksen näkökulmasta. Rentoutuminen käy parhaiten, kun sitä on harjoitellut ennen synnytystä. Asiantuntija neuvoo, mikä auttaa äitejä rentoutumaan synnytyksessä.
Viimeksi päivitetty 29.8.2017
Hormonit ovat tärkeä osa synnytyksen etenemistä. Jos synnyttäjää pelottaa, elimistössä jyllää adrenaliini, joka voi pahimmassa tapauksessa estää synnytystä etenemästä. Kun taas synnyttäjä rentoutuu, myös hyvät synnytyshormonit virtaavat kehossa: Endorfiini lievittää kipua. Oksitosiini edistää synnytystä.
Kyky rentoutua synnytyksessä on paljolti kiinni omasta valmistautumisesta, ajattelumaailmasta ja suhtautumistavoista. Tietääkö synnyttäjä, mitä tuleman pitää? Osaako synnyttäjä nähdä vahvatkin tuntemukset ja aistimukset positiivisessa valossa?
Rentoutumisen kannalta on myös tärkeää, miten synnyttäjä kokee oman kehon: Ajatteleeko hän, että hän on upea elämää tuottava olento vai näkeekö hän itsensä negatiivisesti esimerkiksi ulkonäköön liittyvien seikkojen kautta.
Nämä seikat tukevat rentoutumista synnytyksessä ja näin ollen myös ne auttavat useimmiten synnytyksen etenemisessä:
- Vesi kuten suihkussa ja altaassa oleminen
- Läheisyys, hierominen ja jopa seksuaaliset tuntemukset
- Liikkuminen synnytyksessä
- Puolison tai doulan tuki
Lue myös: Hormonit vaikuttavat synnytyksen kulkuun
Rentoutuminen on tärkeää supistusten välillä mutta etenkin supistusten aikana
Supistusten välit synnyttäjä voi käyttää huilimiseen. Silloin rentoutus on erittäin tärkeää. Kuitenkin yhtä tärkeää on pyrkiä rentoutumiseen supistuksen aikana.
”Kun supistuksen aikana synnyttäjällä on vähemmän lihasjännityksiä, kohtu pääsee työntämään vauvaa haluttuun suuntaan. Silloin myös supistus on fyysisestikin helpompi”, kätilö, imetys-, ja rentoutusohjaaja Tuisku Koskela Sylin hyvä -valmennuspalvelusta kertoo.
Ennen synnytystä kannattaakin harjoitella erilaisia tapoja päästä rentoon tilaan. Koskela suosittelee esimerkiksi seuraavia harjoitteita:
- Lantionpohjan rentouttaminen
- Äänen käytön eli synnytyslauluun tutustuminen
- Hengitysharjoitusten tekeminen
- Mielikuvaharjoituksiin tutustuminen
”Kun supistuksen tulevat, niitä on helpompi kohdata, kun synnyttäjä pystyy antautumaan niille, eikä pistä keholla vastaan. Luottamus omaa kehoa kohtaan auttaa. Silloin synnyttäjän ei tarvitse pelätä”, Koskela kertoo.
Lue myös: Synnytyssuunnitelma – tee oma toivelistasi
Vesi on oivallinen rentoutumiskeino
Vesi rentouttaa useimpia synnyttäjiä. Veden käytössä on kuitenkin muutama seikka, jotka kannattaa ottaa huomioon.
”Vettä ei ole aina saatavilla. Seurantalaitteet saattavat estää suihkuun tai ammeeseen menemisen. Tietyt riskitekijät voivat myös estää veden käytön. Vettä ei myöskään voi käyttää automatkalla sairaalaan”, Koskela muistuttaa.
Vesi on käyttörajoitteista huolimatta erittäin hyvä rentouttaja. Koskela muistuttaa, että on tilanteita, joissa vesi ei tunnu niin miellyttävältä kuin synnyttäjä on etukäteen olettanut.
Liikkuminen rentoutumiskeinona
Monet synnyttäjät haluavat liikkua. Liike rentouttaa lihaksia, edistää synnytystä ja vähentää kipuja. Pystyasennossa oleminen edistää synnytystä myös yksinkertaisesta syystä: painovoima työntää lasta alaspäin.
”Jos on paljon harjoitellut rentoutumista, saattaa tuntua ihan mukavalta maatakin synnytyksessä. Yleensä paikallaan oleminen lisää kuitenkin lihasjännityksiä”, Koskela kertoo.
On hyvä huomioida, että vahvat kipulääkkeet saattavat estää synnyttäjää liikkumasta. Esimerkiksi epiduraali täytyy myös laittaa tietyssä asennossa. Vaikka liikkuminen olisikin mahdollista epiduraalin jälkeen, toiset äidit ovat kertoneet Koskelalle, että epiduraali tai muun puudutuksen laitto katkaisi heidän synnytys-flow-tilan.
Puolison tai doulan tuki synnytyksessä
Rentoutuminen synnytyksessä on helpompaa, jos synnyttäjän ei tarvitse kokea olevansa yksin. Puolison rooli onkin useasti todella tärkeä.
”Puoliso on paras tuki, sillä hän tuntee äidin parhaiten. Valmennus on tärkeää myös puolisolle, jotta hän uskaltautuu olemaan oma itsensä synnytysympäristössä ja antamaan hellyyttä äidille. Jos isällä ei ole itseluottamusta synnytyksessä toimimisessa, isä saattaa vetäytyä, eikä tiedä mitä voi tehdä”, Koskela sanoo.
Jos äiti tai isä on kovin pelokas synnytyksessä, pariskunta saattaa toivoa, että kätilö ottaa synnytyksestä vetovastuun.
”Kun isä puolestaan tukee puolisoa, tekee esimerkiksi yhteisiä hengitysharjoituksia ja kannustaa rentoutumaan, synnytyksestä tulee yhteinen kokemus. Silloin isä ei jää ulkopuoliseksi”, Koskela huomauttaa.
Hierominen, läheisyys ja seksuaaliset tunteet rentoutumiskeinona
Läheisyys on hyvä tapa rentoutua ja saada synnytykselle suotuisat hormonit virtaamaan.
”Muistutan synnyttäjiä siitä, että vauvan saa samoilla hormoneilla ulos kuin millä vauva laitetaan alulle. Rakkaus- ja hellyyshormonit ovat tarpeen synnytyksessä”, Koskela kertoo.
Kaikki mikä edistää turvallista, lempeää ja rakkauden täyttämää tunnelmaa ovat hyväksi synnytykselle. Esimerkiksi suudelmat, hieronta ja läheisyys edistävät usein synnytystä. Edes seksuaalisia tuntemuksia ei tarvitse säikähtää. Nekin nimittäin edistävät synnytystä.
”Monet kokevat, että tarvitsevat rakkautta synnytystilanteeseen”, Koskela summaa.
Fyysisen kosketuksen lisäksi kaikki mikä lisää positiivista tunnelmaa on hyväksi synnytyksessä. Jos synnytysparilla on humoristinen yhteys toisiinsa, hauskoja juttuja ei kannata unohtaa synnytyssalissakaan.
”Huumori ja nauru ovat hyviä tapoja rentoutua. Nauru vapauttaa endorfiineja ja rentouttaa. Huumorilla voi lievittää kipuja, jos se vain sopii äidille”, Koskela kertoo.
Sylin hyvä -rentoutusvalmennuspalvelu Facebook-sivut
Rentoutumisen esteenä saattaa olla yhteiskunnassamme vallitseva tapa, jolla ymmärrämme synnytyksen. Kun ajattelemme synnytystä, ajattelemmeko naisen elämää luovaa voimaa, uuden elämän ihmettä vai pelkkää kipua?
Hypnosynnytysvalmennuksen ajatukseen kuuluu, että alitajunnassamme on negatiivisia käsityksiä synnytyksestä. Hypnosynnytysvalmennusta vetävän Koskelan mukaan syvärentoutumisen kautta näitä alitajuisia ajattelutapoja voi muuttaa.
”Pyrimme putsaamaan alitajuntaan juurtuneita negatiivisia käsityksiä ja keskittymään positiiviseen”, Koskela summaa.
