Viimeksi päivitetty 14.3.2024
Sisältö
- Milloin hätäsektioon päädytään?
- Hätäsektion kulku
- Onko hätäsektiossa riskejä?
- Hätäsektiosta toipuminen
Suomessa alle prosentti kaikista synnytyksistä päättyy hätäsektioon. Vaikka hätäsektio voi kuulostaa pelottavalta, riskit ovat kuitenkin hyvin pienet.
Aina synnytys ei syystä tai toisesta onnistu alateitse, ja tällöin lapsi autetaan maailmaan sektion kautta.
Sektioita on kuitenkin monenlaisia: elektiivisiä eli etukäteen suunniteltuja sektioita, kiireellisiä sektioita, joissa synnytys on päätettävä saman päivän aikana sekä hätäsektioita, joissa lapsi on saatava syntymään kymmenen minuutin sisällä.
Joissain sairaaloissa on käytössä myös heti-sektio, jossa sektio tehdään 20 minuutin sisällä sektiopäätöksestä.
Milloin hätäsektioon päädytään?
Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri ja dosentti Susanna Timosen mukaan hätäsektio sekoitetaan usein kiireelliseen sektioon, jossa synnytyksen päättämisellä ei ole yhtä kova kiire kuin hätäsektion tapauksessa.
Kiireelliseen sektioon voidaan päätyä esimerkiksi synnytyksen pysähtymisen seurauksena, kun taas hätäsektiolla on aina painavampi syy.
”Hätäsektioon päädytään tilanteissa, joissa synnytys täytyy päättää välittömästi – yleensä kyseessä on sikiön voimakas ahdinko, kuten istukan irtoaminen tai napanuoran esiinluiskahdus. Joskus myös äidin tilanne saattaa vaatia hätäsektiota, mutta tämä on hyvin harvinaista,” Timonen kertoo.
”Päätös hätäsektiosta tehdään lähes aina kesken synnytyksen, mutta joskus äidin joutuminen esimerkiksi vakavaan onnettomuuteen voi vaatia hätäsektion tekemistä.”
Hätäsektion kulku
Päätöksen hätäsektiosta tekee aina lääkäri. Kun päätös on tehty, lapsi syntyy nopeasti, jo 5–10 minuutin sisällä. Nopea toiminta voi helposti säikäyttää synnyttäjän, mutta Timonen painottaa, ettei hätäsektiota tarvitse pelätä.
”Hätäsektiopäätöksen jälkeen huoneeseen tupsahtaa yleensä paljon henkilökuntaa, jotta sektio saadaan etenemään mahdollisimman sujuvasti. Äiti siirretään nopeasti leikkaussaliin ja nukutetaan leikkaussalihoitajan ja leikkaavan lääkärin läsnä ollessa.”
Koska hätäsektio täytyy suorittaa mahdollisimman nopeasti, leikkausta varten ei ehditä tekemään sektion tavanomaisia valmisteluja, kuten leikkausalueen pesua tai peittelyä.
Sen sijaan vatsan alue desinfioidaan suihkeella ja peittelyyn käytetään pikapeittelysettiä. Kokonaisuudessaan sektioon menee aikaa kaiken kaikkiaan noin puoli tuntia leikkaushaavan sulkemisvaihe mukaan luettuna.
”Kun toimenpide on tehty, äiti viedään heräämöön. Vastavaikuttaja-aineiden avulla äiti herää jo muutamassa minuutissa, mutta toki nukutuksen jälkeen hän voi olla vielä jonkin aikaa väsynyt ja hieman torkahdella. Mikäli lapsella on kaikki kunnossa, äiti saa hänet luokseen heti herättyään.”
Onko hätäsektiossa riskejä?
Timosen mukaan hätäsektio ei tarkoita varsinaisesti sitä, että kyseessä on hätätilanne; enemmänkin kyse on jatko-ongelmien minimoimisesta. Hänen rauhoitteleekin kaikkia, joita hätäsektioon joutuminen jännittää.
”Hätäsektiota ei tarvitse pelätä, sillä se ei juuri poikkea normaalista sektiosta. Äiti on koko ajan nukutettuna, ja ympärillä on paljon ammattitaitoista henkilökuntaa huolehtimassa toimenpiteen etenemisestä. On äärimmäisen harvinaista, että hätäsektiosta aiheutuisi mitään isompaa ongelmaa.”
Toisaalta toimenpiteen nopeasta etenemisestä johtuen leikkausta ei ehditä juurikaan valmistella, mikä aiheuttaa omat haasteensa.
Äidin virtsarakko voi olla leikkauksen alkaessa täynnä, mutta koska katetrointia ei ehditä kiireen takia tehdä, voi tuloksena olla rakkovaurioita. Myös infektioriskit ovat korkeampia, sillä antibiootteja ei ole aikaa antaa etukäteen.
”Vaikka sektiot sujuvatkin lähes aina hyvin, alatiesynnytys on kuitenkin parempi syntymätapa lapselle, mikäli se vain on mahdollista. Kun äiti on sektiossa nukutettuna, luonnollisesti myös lapsi on nukutettuna. Tämän takia lapsi voi tarvita synnyttyään hiukan hengitysavustusta, mutta herää kyllä yleensä hyvin nopeasti. Henkilökunta hoitaa nämä asiat rutiinilla, mutta lapsen saapuminen kohdun ulkopuoliseen elämään ei vain tapahdu ihan niin sujuvasti kuin alatiesynnytyksessä,” Timonen toteaa.
Hätäsektiosta toipuminen
Hätäsektiosta toipuminen kestää saman verran kuin muistakin sektioista. Yleensä äitiä pidetään sairaalassa muutama päivä, ja kaiken kaikkiaan leikkauksen toipumisaika on 4–6 viikkoa.
”On hyvä ottaa huomioon, että kivunlievityksestä täytyy huolehtia huolellisemmin kuin sellaisissa leikkauksissa, joissa on käytetty puudutusta. Puudutus vie kivut pois useaksi tunniksi, ja useissa sairaaloissa hätäsektion jälkeen äidille annetaankin kipulääkkeiden lisäksi vielä puudutus. Lisäksi äidin vointia seurataan tarkkaan, jotta infektiokomplikaatioita ei ilmaannu,” Timonen kertoo.
Hätäsektiossa viilto tehdään vatsaan yleensä pystysuuntaisesti, muissa sektioissa taas poikittain. Viillot paranevat yhtä hyvin, vaikka pystyviillon jälki onkin hieman näkyvämpi.
”Toipumisen kannalta olisi hyvä välttää kuukauden ajan nostamasta mitään vastasyntynyttä painavampaa, kuten esimerkiksi vanhempia lapsia. Muuten liikkeelle kannattaa lähteä jo samana päivänä, sillä se nopeuttaa paranemista heti.”
Timosen mukaan hätäsektio ei vaikuta tuleviin raskauksiin ja synnytyksiin. Hän ei myöskään suosittele menemään varmuuden vuoksi suunniteltuun sektioon hätäsektion pelossa.
”Aivan kuten muidenkin sektioiden jälkeen, myös hätäsektion jälkeen voi vielä synnyttää normaalisti alakautta,” Timonen toteaa.
