Viimeksi päivitetty 27.9.2022
Ulla meni luottavaisena synnytykseen. Hän ajatteli – kuten kannattaakin ajatella – että nuoren naisen ensimmäinen synnytys sujuisi normaalilla tavalla, ilman henkeä uhkaavia komplikaatioita. Niinhän synnytykset pääsääntöisesti sujuvat.
Toisin kuitenkin kävi.
Ullan synnytys kesti yhteensä 68 tuntia ja oli hyvin kivulias. Synnytystä seurasi vuoto, joka johti lähes hengen menettämiseen – ja kaiken lisäksi yli tuhannen euron synnytyskuluihin.
Kaikki alkoi lapsivesien puhkaisemisesta
”Minulta meni vain osa lapsivedestä. Sairaalassa puhkaistiin kalvot, että loput vedet tulisivat ulos”, Ulla kertoo.
Puhkaisusta seurasi infektio. Kivulias synnytys myös junnasi pitkään paikallaan.
”Kolmantena synnytyspäivänä huomattiin, että lapsi on virheasennossa. Se oli syy kipuihin. Päädyttiin kiireelliseen sektioon”, Ulla kertoo.
Vauva synnytyksen jälkeen teholle
Infektio ja vesi vauvan keuhkoissa johti siihen, että lapsi joutui teho-osastolle.
”Sain vauvan vasta kolmantena päivänä. Saimme antibiootteja infektioon ja olimme yhteensä 8 päivää sairaalassa”, Ulla muistelee.
Ulla ehti olla kotona vain 4 päivää
Oltuaan vain muutamia päiviä kotona Ulla alkoi vuotaa.
”Menin taas ambulanssilla sairaalaan. Minulle tehtiin imukaavinta ja olin yön yli sairaalassa”, Ulla kertoo.
Syy vuotoon jäi epäselväksi. Ulla itse epäilee, että sektion aikana oli tapahtunut hoitovirhe. Ulla myöntää, että vuoto voi johtua myös muista syistä.
Uusi vuoto viikon päästä
Vuoto palasi viikon päästä. Tällä kertaa tilanne meni todella vakavaksi. Vuotoa ei saatu tyrehtymään.
”Vuotoa tyrehdyttävä toimenpide ei onnistunut, joten minulle tehtiin seuraavana embolisaatio, jossa oikeanpuoleinen kohtuvaltimo tukittiin kokonaan ja vasemmalle puolelle vietiin liukeneva tuke”, Ulla kertoo.
Ulla vuosi toisella kerralla kolme litraa verta. Vuotaminen päättyi, eikä enempiä toimenpiteitä tarvittu. Ulla sai kuitenkin vielä vuodelevon takia kaksi laskimotukosta oikeaan pohkeeseen.
Kaikista mainituista toimenpiteistä koitui nuorelle perheelle raskas taloudellinen taakka.
Näin paljon Ullan synnytys maksoi:
- Synnytys, 8 päivää sairaalassa helmikuussa: 378,30 euroa.
- Lapsen tehohoito: 219 euroa.
- Jälkivuodon takia takaisin sairaalaan, 1 vuorokausi sairaalassa helmikuussa: 87,60 euroa.
- Vuoto ei tyrehtynyt. 3 päivää teho-osastolla, 5 päivää vuodeosastolla helmi-maaliskuussa: 305,90 euroa.
- Lihaslaskimotukoksiin pistettävät lääkkeet: 203,15 euroa
- Ambulanssikyydit yhteensä: 75 euroa
- Päivystysmaksu: 28,30
Yhteensä: 1297,25 euroa
Maksut rasittavat kohtuuttomasti perheen taloutta
Ulla kertoo, että he ovat joutuneet todella ahtaalle sairaalakustannuksien takia. Osa maksuista on edelleen maksamattomia.
”Kun äitiysraha tulee, sillä pitää maksaa luottokorttivelkaa pois. Meidän on ollut pakko priorisoida ja vähentää omia menoja. Onneksi me metsästämme, joten olemme syöneet pakkasesta ja ostaneet kaupasta vain maitoa ja muuta sellaista”, Ulla kertoo.
Lainan ottaminen pankista on myös ollut yhtenä vaihtoehtona. Luonne kun ei anna periksi pyytää rahaa jatkuvasti sukulaisilta.
”Olemme joutuneet pyytämään sukulaisilta apua, mutta se on minulle tosi vaikeaa. En aina kehtaa, vaikka varmasti he auttaisivat”, Ulla kertoo.
Oliko kyseessä hoitovirhe?
Aiheuttiko vuodon hoitovirhe sektiossa? Kun Ulla oli vuodon takia ensimmäistä kertaa sairaalassa, olisiko sairaalan pitänyt tutkia vuotoa tarkemmin? Olisiko Ullan seuraava vaaralliseksi äitynyt sairaalareissu voitu välttää, jos Ullan kohtu olisi ultrattu ennen kotiuttamista?
”Menetin 3 litraa verta ja olin melkein kuolla. Tuntuu, että jossakin on tehty hoitovirhe, josta joudun nyt maksamaan”, Ulla sanoo.
Jos voidaan osoittaa, että kyseessä on lain määrittelemä potilasvahinko, Ullalle maksetaan virheestä koituneet kustannukset takaisin. Se ei kuitenkaan helpota juuri nyt päällä olevaan talousahdinkoon, sillä Potilasvakuutuskeskuksen käsittelyajat ovat pitkiä.
Jos terveydenhuollossa aiheutuu henkilövahinkoa, voi hakea korvausta ja hyvitystä ylimääräisistä sairaalamaksuista Potilasvakuutuskeskuksen kautta. Alustavaa tietoa omasta tapauksesta voi hakea tällä testillä.
”Potilasvahinkolaissa on 7 erilaista korvausperustetta. Yleisen tiedustelun perusteella on vaikea arvioida, onko kyseessä korvattava potilasvahinko”, korvauspäällikkö Elina Muukkonen Potilasvakuutuskeskuksesta kertoo.
Vahinkoilmoituksen lisäksi tarvitaan sairauskertomustiedot ja asiantuntijalääkärin arvio. Näiden tietojen pohjalta tapausta lähdetään ratkaisemaan.
Korvauspäätökseen vaikuttavat sekä hoitokriteerien toteutuminen että potilaan yksilöllinen tilanne.
”Esimerkiksi hoitovahingoissa tutkitaan, onko potilaan hoito toteutettu asianmukaisesti ja onko mahdollisesta hoidon puutteesta aiheutunut henkilövahinkoa”, Muukkonen summaa.