Viimeksi päivitetty 18.8.2020
Miksi toisilta synnytys tuntuu käyvän niin paljon helpommin kuin toisilta? Taustalla voi olla geenimuunnos, joka toimii tutkijoiden mukaan ”luonnollisena epiduraalina”. Tämä geenimuunnos rajoittaa hermosolujen kykyä välittää kipusignaaleja aivoihin.
”Tarvitaan siis varsin iso signaali – toisin sanoen, todella voimakas supistus – ennen kuin kipu pääsee läpi ja välittyy aivoihin asti”, kertoo tohtori Ewan St. John Smith.
Kaksi tutkimusryhmää – erona kipukynnys
Tutkimus tehtiin vertaamalla kahta naisryhmää toisiinsa. Ensimmäisen testiryhmän valitsi Cambridgen yliopiston anestesiantutkimuslaitoksen tohtori Michael Lee. Kaikki tämän ryhmän naiset olivat synnyttäneet esikoisensa täysiaikaisina alateitse, eivätkä he olleet halunneet lääkkeellistä kivunlievitystä synnytyksen aikana. Naisille suoritettiin kokeita, kuten paineen ja kuuman tuottamista käsivarren iholle ja heitä pyydettiin upottamaan pää jääkylmään veteen.
Kontrolliryhmä koostui naisista, joiden synnytys oli muuten samankaltainen, mutta he olivat halunneet lääkeellistä kivunlievitystä synnytyksen aikana. Myös tälle ryhmälle tehtiin samanlaisia kokeita kuin testiryhmälle, ja heidän tuloksensa olivat kautta linjan selkeät: he olivat herkempiä kuumalle, kylmälle ja paineen tunteelle. Emotionaalisissa tai kognitiivisissa kyvyissä sen sijaan ei ollut minkäänlaista eroa, mistä tutkijat päättelivät, että kyseessä on synnynnäinen ominaisuus ja kyky kivun havaitsemiselle.
”On epätavanomaista, että nainen ei haluaisi ilokaasua tai epiduraalipuudutusta synnytyskipuihin, varsinkin kun kyseessä on ensimmäinen synnytys. Kun testasimme naisia, jotka eivät olleet tunteneet tarvetta niille, havaitsimme että heillä on yleisesti ottaen paljon keskimääräistä korkeampi kipukynnys”, kertoo Lee.
Selitys löytyy geeneistä
Seuraavaksi professorit Lee ja Geoff Woods sekvensoivat tutkimukseen osallistuneiden naisten genomin. He havaitsivat, että kipua enemmän sietäneillä naisilla esiintyi tavallista useammin geenivariantti KCNG4. Arviolta yhdellä naisella sadasta on tämä geenimutaatio.
KCNG4-geeni koodaa sellaisen proteiinin tuotantoa, joka muodostaa eräänlaisen portin: se säätelee hermosolujen läpi virtaavaa sähkösignaalia. Tämän portin herkkyys päästää läpi sähkösignaaleja ja kytkeä hermosolut aktiivisiksi riippuu geenien toiminnasta – KCNG4-variantti teki portista vähemmän herkän päästämään kipuaistimuksia läpi.
”Olemme tunnistaneet uuden geneettisen variantin, joka vaikuttaa herkkyyteen tuntea kipua, ja toivon mukaan tämä johtaa uusiin avauksiin esimerkiksi kivun hoitamiseen tarkoitettujen lääkkeiden kentällä”, tutkimuksen tekoon osallistunut professori Frank Reimann toteaa.
Lue myös:
Lähde: Cambridgen yliopisto
