Viimeksi päivitetty 18.1.2019
Epiduraalipuudutus on Suomen suosituin synnytyksen aikana otettu puudutusmuoto. Vuonna 2017 alateitse synnyttäneistä naisista 50 prosenttia sai epiduraalipuudutuksen, ensisynnyttäjistä sen valitsi perät 74 prosenttia.
Miten epiduraalipuudutus tehdään?
Synnyttyjän iho pestään alaselässä sijaitsevalta pistokohdalta. Äidin käteen laitetaan verisuonikanyyli, sillä epiduraalin aiheuttamissa harvinaisissa komplikaatioissa äidille pitää saada välittömästi lääkkeitä tai nesteytystä.
Epiduraali laitetaan supistuksien välissä, sillä äidin täytyy olla toimenpiteen aikana liikkumatta. Äiti asettuu sen pistämiseksi kyljelleen tai nuokkuvaan istuma-asentoon. Lääkäri paikallispuuduttaa kohdan, josta epiduraalineula työnnetään sisään selkäydinkanavaan. Puudutuksen jälkeen lääkäri työntää erikoisneulalla selkäydinkanavan sisällä olevaan epiduraalitilaan pienen putken, jota pitkin puudutusainetta voidaan syöttää. Kun epiduraaliletku on kanavassa, letkun pää teipataan selkään kiinni.
Epiduraalin laittaminen on vaativa toimenpide. Sen voi tehdä ainoastaan anestesiologian erikoislääkäri. Siksi puudutusta ei aina saa välittömästi, vaan vasta lääkärin vapautuessa.
Lue myös: Perätilasynnytys
Puudutusaine
”Epiduraalipuudutusaine on sekoitus pitkävaikutteisia laimeita puudutteita ja lyhytvaikutteisia morfiinijohdannaisia aineita. Puudutusaineet vaikuttavat yhdessä synergisesti eli ne vahvistavat toisiaan”, anestesiologian erikoislääkäri Johanna Sarvela sanoo.
Epiduraaliseos syötetään letkua pitkin epiduraalitilaan äidin selkäydinkanavaan. Aine puuduttaa hermot, jotka välittävät supistuskipua. Puudutus alkaa vaikuttaa 10–20 minuutin kuluessa ja se kestää noin kaksi tuntia.
”Pääsääntöisesti vain ohuet kipuhermot puutuvat ja synnyttäjän lihasvoimat pysyvät normaaleina. Potilas voi esimerkiksi käydä WC:ssä tietyn varoajan jälkeen puudutuksesta”, Sarvela huomauttaa.
Epiduraalipuudutuksen hyötyjä
Tärkeintä epiduraalissa on sen kipua lievittävä vaikutus. Sarvela pitää nykyaikaisena, että äidin kivunlievitystoiveita kuunnellaan.
”Kivunlievitys on monille tärkeä asia. Äidillä on oikeus saada hyvä kivunlievitys. Kova kipu voi aiheuttaa jopa psyykkisiä ongelmia, joista voi olla pitkäaikaista haittaa”, Sarvela huomauttaa.
Epiduraalipuudutus myös parantaa hapensaantia, kun äidin verenkierto ja hengitys kivunlievityksen jälkeen normalisoituvat. Hapensaannista voi olla hyötyä riskiäideille, joilla on jokin perussairaus tai raskausmyrkytys.
”Raskausmyrkytykseen kuuluu usein istukan toiminnan häiriö. Tästä seuraa sikiön pienentynyt hapensaanti. Normaalisynnytyksessä hapensaannin lisäyksellä ei ole merkitystä, mutta tilanteissa, joissa hapensaanti on huonontunut, kivunhoito parantaa usein sikiön tilaa”, Sarvela sanoo.
Lue myös:
Lue myös: Syöksyen maailmaan
Epiduraalipuudutuksen haittavaikutuksia
Puudutus voi laskea verenpainetta, aiheuttaa kutinaa tai lämmönnousua. Sen vuoksi esimerkiksi verenpainetta seurataan tarkasti puudutuksen laittamisen jälkeen. Sikiön syke saattaa myös hetkellisestä laskea puudutuksen seurauksena.
”Pitkäkestoisissa puudutuksissa lihashermot saattavat puutua”, Sarvela huomauttaa.
Jos puudutus vie lihastehoa, hankaloituu myös itse synnytys. Tämä näkyy tilastoissa.
”Puudutusten on osoitettu pidentävän jonkin verran ponnistusvaiheen kestoa. Puudutetuissa synnytyksissä voidaan myös joutua tavallista useammin imukuppisynnytyksiin. Keisarileikkauksia puudutukset eivät lisää”, Sarvela sanoo.
Lue myös:
Lisätietoja: Terveyskirjasto: Synnytyskipu – anestesialääkärin opas potilaalle
