Viimeksi päivitetty 9.4.2020
Synnytys on emotionaalinen tapahtuma. Sen herättämiä tunteita on kuitenkin etukäteen mahdoton ennustaa – samoin kuin koko synnytyksen kulkua. Ensisynnyttäjän odotukset synnytyksen suhteen pohjautuvat usein elokuviin, kirjallisuuteen ja muiden kokemuksiin. Joskus naisella on vahva kuva sukunsa naisten tavasta synnyttää ja oletus, että synnytys etenee omallakin kohdalla samalla kaavalla.
Omakohtaisena kokemus saattaa kuitenkin olla aivan muuta kuin mitä odotti. Ja joskus käy niin, että todellisuus onkin pettymys. Tällöin puhutaan synnytyspettymyksestä tai vahvemman negatiivisen kokemuksen kohdalla synnytystraumasta.
”Minulle synnytyspettymys tarkoittaa, että jokin yksittäinen asia synnytyksessä on osunut ihmistä hänen heikkoon kohtaansa, jossa se pääsee muhimaan isommaksi niin, että usein naiset kantavat tämän kautta negatiivisia merkityksiä itsestään: ”Olin huono tässä kohtaa synnytyksessä, joten olen huono myös loppuelämäni tästä kohtaa”. Synnytystrauma on tästä se pahin taso, jossa tapahtuma uhkaa koko ihmisen kuvaa itsestä, elämisestä ja kuolemasta”, sanoo kätilö Anu Lampinen, joka vetää toiminnallisia työpajoja synnytyspettymyksen kokeneille äideille sekä ammattilaisille.
Toimenpiteet lisäävät riskiä synnytyspettymykselle
Synnytyspettymys voi saada alkunsa erilaisia reittejä. Tutkimusten mukaan toimenpiteet synnytyksen aikana lisäävät synnytyspettymyksiä ja -traumoja. Muita syitä pettymyksen syntyyn voivat olla esimerkiksi tunne hallinnan menettämisestä, voimakas synnytyskipu ja synnytyskomplikaatiot.
”Odottamattomat ja ei-toivotut tapahtumat ja lääketieteelliset toimenpiteet saattavat pahimmillaan järkyttää ihmisen perusturvallisuutta. Seurauksena voi olla trauma. Liian nopea tai hyvin kivulias synnytys voi myös olla musertava fyysinen kokemus. Moni nainen on kuvaillut, kuinka on luullut kuolevansa synnytyksen jälkeiseen rajuun verenvuotoon”, Lampinen kertoo.
Synnyttäjä voi kokea pettäneensä puolisonsa
Lisäksi ihmissuhteisiin liittyvät tekijät sekä riittämätön synnytyksenaikainen tuki voivat johtaa synnytyspettymykseen. Synnyttäjän voi kokea, ettei tule kuulluksi ja nähdyksi, vaan tulee ikään kuin petetyksi ihmissuhteiden taholta.
”Hän voi myös kokea, että on itse pettänyt puolisonsa, lapsensa tai vaikka sukunsa naiset. Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta on todella yleistä”, Lampinen sanoo.
Synnytystarina tarvitsee kuuntelijan
Myös synnytyksen jälkeisellä ajalla on merkitystä sen suhteen, millainen kokemus synnytyksestä naiselle jää. Olisi tärkeää, että nainen pääsisi prosessoimaan synnytystarinaansa läsnä olevan kuuntelijan kanssa. Synnytys voi näyttäytyä pettymyksenä, jos kuuntelijaa tai paikkaa, tilaa ja aikaa synnytystarinan läpikäymiselle ei ole.
”Tämä on myös meidän länsimaisen synnytyskulttuurimme ongelma, että ei nähdä synnytyskertomuksen ja ylipäänsä lapsivuodeajan merkitystä äitien ja perheiden terveydelle ja jaksamiselle. Muualla suku rientää synnyttäneen äidin avuksi, ja hän saa kertoa tarinaansa monelle ja monta kertaa”, Lampinen pohtii.
Synnytyspettymys vaikuttaa naiseen monin tavoin
Synnytyspettymys voi ajan kanssa lieventyä, mutta käsittelemättömänä se voi jäädä elämään negatiivisena minäkuvana, vaikkei nainen enää yhdistäisi sitä synnytykseen. Synnytystrauma puolestaan ei haihdu ilman apua.
Käsittelemätön negatiivinen synnytyskokemus voi putkahdella esiin haasteellisissa elämän taitekohdissa tai tilanteissa, jotka jollakin tavalla muistuttavat pettymyksen aiheuttanutta tilannetta.
”Se voi vaikuttaa äidin ja vauvan väliseen suhteeseen, naisen minäkuvaan, kehonkuvaan, äitikuvaan, seksuaalisuuteen. Voi olla, että nainen alkaa vältellä tiettyjä asioita tai yhdistää kaiken myöhemmin tapahtuvan huonoon synnytyskokemukseen. Seurauksena voi olla uniongelmia, täydellisyydentavoittelua ja paljon muuta”, listaa Lampinen.
Monta tapaa käsitellä pettymystä
Synnytyspettymys kannattaakin käsitellä mahdollisimman hyvin, jotta se ei pääsisi varjostamaan elämää, minäkuvaa ja ihmissuhteita. Mitä enemmän ja monipuolisemmin kokemustaan käsittelee, sitä vähemmän se koettelee myöhemmin.
”Synnytyspettymystä voi käsitellä monia reittejä: terapialla, kehollisilla menetelmillä, kuten esimerkiksi fyysisillä trauman- ja stressinpurkuharjoituksilla ja narratiivisilla menetelmillä, kuten synnytystarinan kertomisella puheen tai kirjoittamisen kautta”, sanoo Lampinen.
Uusi synnytys voi olla korjaava kokemus – tai sitten ei
Joskus voi myös auttaa niin sanottu korjaava kokemus eli synnytys, joka sujuu aiempaa kokemusta paremmin. Toisaalta voi käydä myös päinvastoin.
”Lievässä pettymyksessä uusi synnytys voi olla korjaava kokemus. Mutta jos seuraavassa synnytyksessä näkee kaiken ns. trauman silmälaseilla, voi se jopa pahentaa tilannetta. Kaikki riippuu siitä, kuinka syvällä pettymys on, ja onko sitä pystynyt käsittelemään ennen seuraavaa synnytystä”, sanoo Lampinen.
Äitiystävien tuki voisi ennaltaehkäistä ongelmia
Lampinen uskoo, että synnytyspettymys voisi olla ehkäistävissä tiettyjen olosuhteiden toteutuessa. Hoidon jatkuvuus olisi hänen mukaansa tärkeää hyvän synnytyskokemuksen kannalta. Jos kätilö ja perhe tuntisivat toisensa ja äitiysneuvolakäynneiltä, se vähentäisi pettymyksiä ja traumoja.
Laadukas synnytysvalmennus ja riittävä kätilöjen läsnäolo synnytyssalissa voisivat omalta osaltaan edistää positiivisia synnytyskokemuksia, samoin kuin äitiystävien tuki.
”Kunpa jokaisella odottajalla olisi jo synnytysmatkansa käyneiden ystävien tuki. Sellaisten, jotka kertoisivat omia hyviä tarinoitaan ja kuuntelisivat tulevan äidin haaveita sekä lievittäisivät huolia ja pelkoja. Riittävän monta erilaista tarinaa auttaa ymmärtämään, että jokaisella on oma polkunsa, johon osan matkasta voi vaikuttaa ja osan matkasta taas ei. Kannattaa keskittyä niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa”, neuvoo Lampinen.
