Kamalaa kutinaa ja loputonta raapimista. Raskausajan ihokutina ei välttämättä ole vain kuivan ihon aiheuttamaa: kutinan syntipukki voi olla myös raskaushepatoosi.

Viimeksi päivitetty 8.6.2022

Sisältö

Mikä on raskaushepatoosi ja mistä se johtuu?

Raskaushepatoosi (engl. intrahepatic cholestasis) on raskausaikana esiintyvä maksan toimintahäiriö. Sairaus tunnetaan myös nimillä hepatogestoosi ja raskauskolestaasi. Odottavista äideistä noin 1% sairastuu raskaushepatoosiin. Suomessa siis noin 600 äitiä vuodessa saa taudin vaivakseen.

 



 

Altistavat tekijät

  • aikaisemmin sairastettu raskaushepatoosi.
  • vanhempi ikä
  • perheenjäsenten sairastama raskaushepatoosi
  • ehkäisypillereiden käyttö
  • raskaus talvella
  • monikkoraskaus

Kuinka yleistä se on?

Raskaushepatoosin tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta sen arvellaan liittyvän raskaushormonien aiheuttamaan maksan ylikuormitukseen. Siihen voi myös vaikuttaa ympäristö ja geneettiset tekijät. Tauti on yleisempi monikkoraskauksissa ja silloin, jos odottajan äidillä tai sisarilla on esiintynyt raskaushepatoosia.

Lue myös: Raskausarpia on vaikea välttää

Mitkä ovat raskaushepatoosin oireet?

Tavallisimmin raskaushepatoosi alkaa oireilla vasta loppuraskaudessa, 30. raskausviikosta lähtien. Oireena on voimakas kutina, joka johtuu sappihappojen kerääntymisestä ihon alle. Kutina tuntuu erityisesti jalkapohjissa, kämmenissä ja vatsassa, mutta kutinaa voi olla myös ympäri vartaloa. Kutina on usein kovimmillaan öisin ja haittaa nukkumista. Oireina voi olla myös ihon keltaisuus ja tumma virtsa.

Raskaushepatoosia epäiltäessä odottajasta otetaan laboratorikokeita, joilla selvitetään maksaentsyymien ja sappihappojen määrää. Kohonneet arvot viittaavat raskaushepatoosiin.

Lue myös: Tunnista raskausmyrkytys

Raskaushepatoosin hoito

Raskaushepatoosidiagnoosin saaneen odottajan raskautta seurataan tarkasti neuvolassa ja äitiyspolikilinikalla. Sikiön vointia tutkitaan säännöllisin väliajoin ja maksa-arvojen kehittymistä tarkastellaan.

Raskaushepatoosiin ei ole varsinaista parantavaa hoitokeinoa, mutta oireita lieventävänä hoitona käytetään kutinaa hillitseviä lääkkeitä sekä vähärasvaista ruokavaliota.

Koska raskaushepatoosiin liittyy suurentunut sikiön kohtukuoleman riski, joudutaan synnytys usein käynnistämään ennen laskettua aikaa.

Lue myös: Vanha raskausgeeni aiheuttaa diabetesta

Tauti poistuu raskauden jälkeen

Synnytyksen jälkeen raskaushepatoosi hellittää – kutinaoireet poistuvat pian ja maksa-arvot palautuvat normaaleiksi parin viikon kuluessa. Äidille taudista ei siis koidu pysyvää haittaa.

Raskaushepatoosin uusiutuminen on kuitenkin hyvin mahdollista: noin puolet taudin sairastaneista saa sen riesakseen myös seuraavassa raskaudessa. Yhdistelmäehkäisypillereitä ei yleensä suositella raskaushepatoosin sairastaneelle ehkäisyksi.

Lähteet: Terveyskirjasto | verywellfamily |

Lue myös:

Mitä mieltä olet artikkelista?