Viimeksi päivitetty 12.1.2023
Päänsärky on kurja vaiva, raskaana tai ei. Hyvä uutinen onneksi on se, että raskausajan päänsärystä ei yleensä koidu vaaraa odottajalle tai sikiölle.
Kun päänsärkyä hoidetaan turvallisesti, myöskään hoitokeinot eivät vaaranna raskautta.
Mistä raskausajan päänsärky johtuu?
Raskaus on monelle ihana uutinen, mutta sen mukanaan tuomat vaivat aiheuttavat päänsärkyä – usein kirjaimellisesti.
Heti alkuraskaudessa harppauksittain kohoavat hormonitasot mullistavat odottajan elämän.
Niin tärkeä kuin hormonien tehtävä onkin raskauden jatkumisen ja tulevan lapsen hyvinvoinnin kannalta, itse raskaana olevasta valitettavasti tuntuu välillä suoraan sanottuna kamalalta. Hormoneja voi usein syyttää myös alkuraskauden aikana alkavasta pääkivusta.
Raskausaikana veren määrä elimistössä lisääntyy. Myös sen uumoillaan herkistävän päänsäryille etenkin ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana.
Veren määrän lisääntyminen tuo mukanaan myös muita muutoksia. Se voi muun muassa aiheuttaa nenän limakalvojen turvottelua, joka tuntuu nenän tukkoisuutena. Tukkoinen nenä puolestaan voi aiheuttaa paineen tunnetta otsalla ja silmien ympäristössä – ja niin ikään johtaa päänsärkyyn.
Vaikka raskaus olisi toivottu, aiheuttaa suuri elämänmuutos joka tapauksessa stressiä. Tunnetusti stressi voi laukaista päänsärkykohtauksen.
Alkuraskaudessa odottaja on usein tavallista väsyneempi. Unen tarve saattaa lisääntyä, mutta arki jatkaa rullaamistaan entiseen tapaan. Väsynyt ja univajeinen keho on alttiimpi monenlaisille kolotuksille – ja valitettavasti väsymys altistaa odottajan myös päänsärylle.
Jos odottaja on ennen raskautta ollut kova juomaan kahvia tai muita kofeiinipitoisia juomia, niiden yhtäkkinen radikaali vähentäminen voi sekin aiheuttaa päänsärkyä siksi aikaa, kun elimistö totuttelee tulemaan toimeen pienemmällä määrällä kofeiinia (tai kokonaan ilman).
Pahoinvointi valitettavasti piinaa usein eritoten alkuraskaudessa. Jos odottajan ei tee mieli syödä, alhainen verensokeri voi saada aikaan päänsärkykohtauksen.
Liian vähäinen veden juonti – ja mahdollinen oksentelu – puolestaan voi aiheuttaa nestehukkaa, minkä niin ikään tiedetään aiheuttavan pään jomotusta.
Kun alkuraskauden vaivoista on päästy, kohtu alkaa kasvaa ja aiheuttaa toisenlaisia ongelmia.
Yksi yleisimmistä syistä loppuraskauden päänsäryn taustalla ovat erilaiset niska- ja hartiaseudun sekä selän lihasjännitykset, kun kasvavan vatsan myötä kehon painopiste muuttuu.
Raskaus vaikuttaa monin tavoin myös silmiin. Ne voivat tuntua kuivemmilta kuin ennen, ja esimerkiksi piilolinssit saattavat ärsyttää enemmän. Tavallista herkemmin rasittuvat silmät voivat nekin olla syypää päänsäryn taustalla.
Raskauden aikana päänsärkyä voi aiheuttaa myös kohollaan oleva verenpaine.
Jotkut migreenistä kärsivät saattavat kärsiä siitä myös raskaana ollessaan. Tiedetään kuitenkin, että monilla migreenikohtauksia esiintyy selvästi tavallista vähemmän – ja joillakin migreeni jää raskauden ajaksi kokonaan tauolle.
Turvalliset hoitokeinot säryn taltuttamiseksi
Lääkkeettömiä hoitokeinoja
Päänsärkyä voidaan raskauden aikana hoitaa sekä lääkkein että lääkkeettömästi.
Jos epäilet lihasjumeja säryn aiheuttajaksi, hieronta voi hyvinkin auttaa niin jumeihin kuin pään kolotukseen. Lämmin kylpy tai lempeä sauna saattavat ajaa saman asian.
Lääkkeettömistä hoitokeinoista kannattaa kokeilla myös akupunktiota, kylmiä kääreitä otsalla sekä lepäämistä hämärässä, hiljaisessa ja viileässä huoneessa.
Lääkkeellisiä hoitokeinoja
Kipulääkkeistä parasetamolia pidetään turvallisimpana raskausaikana. Sitäkin kannattaa käyttää vain todelliseen tarpeeseen. Ota lääkettä pienin mahdollinen annos ja käytä niin lyhyen aikaa kuin mahdollista.
Myös migreenissä parasetamoli on raskausaikana ensisijainen lääke. Jos siitä ei ole apua, alku- ja keskiraskaudessa voi lyhytaikaisesti käyttää ibuprofeenia. On kuitenkin muistettava, että loppuraskaudessa (28. raskausviikosta eteenpäin) tulehduskipulääkkeitä ei suositella käytettäväksi.
Migreenin täsmälääkkeistä sumatriptaanin käyttöä voidaan harkita, jos muut keinot eivät ole tehonneet. Sitä kuitenkin tulisi käyttää korkeintaan satunnaisesti ja vasta lääkärin konsultaation jälkeen.
Jos raskausaika ei tuo helpotusta migreeniin, ja kohtauksia esiintyy edelleen vähintään kerran viikossa, estolääkitys voi olla paikallaan. Raskausajan estolääkkeet ovat tyypillisesti beetasalpaajia.
Markkinoiden uusimpien migreenilääkkeiden turvallisuudesta raskauden aikana ei ole ehtinyt kertyä riittävästi tutkittua tietoa. Muista keskustella estolääkityksesi sopivuudesta lääkärin kanssa.
Milloin lääkäriin?
Odottajan kannattaa rimpauttaa lääkärille matalalla kynnyksellä, jos päänsärky on kovaa tai se ei hellitä kohtuullisessa ajassa kotihoidossa.
Joskus korkea verenpaine on muidenkin vaivojen kuin päänsäryn taustalla. Se voi esimerkiksi olla oire vakavammasta raskauskomplikaatiosta, pre-eklampsiasta. Siinäkin tapauksessa visiitti lääkäriin on paikallaan.
Lääkäriltä kannattaa kysyä neuvoa myös silloin, jos päänsärky on luonteeltaan uudenlaista tai jos särky alkaa sen jälkeen, kun olet kaatunut tai muutoin kolauttanut pääsi.
Jos raskaus aiheuttaa muutoksia näkökykyyn, silloin käynti silmälääkärissä voi auttaa.
Näin ehkäiset raskausajan päänsärkyä
Elämä tapahtuu, ja moni asia on ihmisen oman kontrollin ulottumattomissa. Siksi päänsärkykin välillä yllättää, tekipä raskaana oleva mitä tahansa. On silti keinoja, joilla kipukohtauksen tuloa voi yrittää estää.
1. Syö ja juo säännöllisesti ja terveellisesti
Kun syöt säännöllisin väliajoin, verensokerisi pysyy tasaisempana, mikä puolestaan saattaa pitää päänsäryn loitolla.
Vältä äkkimakeita välipaloja ja sokerisia juomia. Muista kuitenkin juoda vettä säännöllisesti, jotta nestehukka ja sen mahdollisesti aiheuttama päänsärkykohtaus eivät pääse yllättämään.
Pysy visusti erossa ruoka-aineista, joiden tiedät entuudestaan aiheuttavan helposti päänsärkyä tai laukaisevan migreenikohtauksen.
2. Panosta uneen ja lepoon
Sisälläsi kasvaa kokonainen uusi ihminen. Ei siis ihme, että väsyt tavallista herkemmin – ja tarvitset enemmän lepoa ja unta kuin ennen.
Keskity noudattamaan säännöllistä vuorokausirytmiä ja mene mahdollisuuksien mukaan nukkumaan hyvissä ajoin. Unen tuloa jouduttavat hyvät unitavat, kuten rauhallinen ja viileä nukkumisympäristö ja iltojen rauhoittaminen älylaitteilta.
3. Pidä huolta ryhtiäsi kannattelevista lihaksista
Anna lihaksillesi kyytiä ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa on hyvä treenata monipuolisesti.
Omaa kehoaan kuunnellen odottaja voi hyvin käydä kuntosalilla ja jumpassa. Pihatyötkin voivat olla mitä parhainta lihastreeniä.
Omaan ryhtiin kannattaa kiinnittää huomiota pitkin päivää: miten seisot, rönötätkö tuolissa, rasittaako tietokoneen tai puhelimen tuijotus niskaa?
Kun lihaskunto ja liikehallinta ovat kohdillaan, myös kasvavaa vatsaa on helpompi kannatella. Se puolestaan auttaa ehkäisemään lihasjännityksistä johtuvaa päänsärkyä.
4. Kokeile keinoja stressin lieventämiseksi
Jos epäilet päänsärkysi johtuvan stressistä, mieti, millaiset asiat rauhoittavat sinua. Jos nautit kävelystä luonnossa, tee niin.
Jos mielimusiikin kuunteleminen auttaa keskittymään hetkeen, laita poppikoneet soimaan. Sauno, käy kylvyssä, katso hyvä leffa. Rimpauta ystävälle. Meditoi, joogaa. Hengittele.
Lue myös:
Lähteet: Stanford Medicine, Suomen Migreeniyhdistys, Terveyskirjasto, UKK-instituutti
