Viimeksi päivitetty 3.12.2020
Raskaus mullistaa odottajan kehon ja mielen ja vaikuttaa usein myös uneen. Raskaus voi esimerkiksi lisätä unen tarvetta. Toisaalta esimerkiksi pahoinvointi, tihentynyt virtsaamisen tarve ja kasvava kohtu voivat häiritä odottajan unta. Myös psyykkisen tekijät, kuten huolestuneisuus ja ahdistus voivat tehdä nukkumisesta hankalaa.
Onneksi uneen voi vaikuttaa, myös raskausaikana. Perusohjeet säännöllisestä päivärytmistä, rauhallisista iltarutiineista ja säännöllisestä liikunnasta kannattaa ottaa heti käyttöön. Lisäksi odottajan on hyvä kiinnittää huomiota mahdollisiin raskauden aikaisiin unen häiriötekijöihin ja keinoihin niiden vähentämiseksi.
Odottaja, näin parannat untasi
- Kasvava kohtu voi lisätä virtsaamisentarvetta ja näin häiritä unta. Juo runsaasti nestettä päiväsaikaan, mutta vähennä juomista iltaisin.
- Jos kärsit närästyksestä, syö pieniä aterioita tarpeeksi usein, äläkä mene sänkyyn heti syömisen jälkeen. Vältä myös rasvaista ja mausteista ruokaa sekä kahvia.
- Yöllistä närästystä voi helpottaa myös kohotettu päänalusta sängyssä. Tämä voi vähentää myös unenaikaisia hengityshäiriöitä.
- Jos levottomat jalat häiritsevät untasi, vaivaan voi auttaa liikunta, rentoutus- ja venytysharjoitukset sekä lämpöhoidot, kuten kylpy ennen nukkumaanmenoa.
- Jos tuleva perheenlisäys huolettaa, puhu huolista ja ahdistuksesta läheisesi tai vaikka neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Usein puhuminen auttaa käsittelemään ongelmia.
- Vaikka odotusaikana väsyttäisi, päiväunia kannattaa välttää etenkin klo 15 jälkeen, sillä päiväunet kostautuvat herkästi unettomuutena nukkumaanmenoaikaan.
Omaa untaan ja hyvinvointiaan voi seurata pitämällä uni-valvepäiväkirjaa. Siihen voi kirjata esimerkiksi kahden viikon ajan, milloin menee nukkumaan, milloin herää ja kauanko arvioi nukkuneensa. Edellä mainittujen vinkkien noudattamiseen voi saada lisämotivaatiota kun huomaa, että niiden avulla unen määrä kasvaa. Valmiin päiväkirjapohjan löydät esimerkiksi täältä.
Ei melatoniinia odotusaikana
Lääkkeettömät keinot unettomuuden hoidossa ovat ensisijaisia erityisesti raskausaikana. Esimerkiksi uni-valverytmiä säätelevää melatoniinihormonia ei tulisi käyttää raskauden aikana, ainakaan ilman lääkärin konsultaatiota. Unilääkekäytössä hormoni saattaa vaikuttaa sikiön kehitykseen.
Sikiö ei tuota itse melatoniinia, vaan saa hormoninsa äidin elimistöstä. Äidin melatoniinitasot elävät puolestaan odottajan uni-valverytmin mukaisesti. Jos odottaja syö melatoniinilääkettä, hänen luonnollisessa melatoniinirytmissään saattaa esiintyä poikkeamia.
”Luonnolliseen vaihteluun kajoaminen voi mahdollisesti vaikuttaa haitallisesti hormonaalisten säätelyjärjestelmien kypsymiseen ja esimerkiksi uni-valverytmin säätelyyn. Myöskään mahdollisia vaikutuksia myöhempään terveyteen ei tunneta. Näistä syistä melatoniinin käyttöä raskauden aikana ei suositella”, HUS:n teratologisen tietopalvelun erikoislääkäri, dosentti Heli Malm kertoo.
Jos on tullut käyttäneeksi melatoniinia odotusaikana, satunnaisesta käytöstä ei tarvitse huolestua.
Unettomuudestakin on haittaa
Myös unettomuudella voi olla monenlaisia haittavaikutuksia niin äitiin kuin sikiöön. Se voi johtaa esimerkiksi huonompaan syömiseen, ja odottajan ravitsemus puolestaan vaikuttaa sikiön terveyteen.
”On silti äärimmäisen vaikea sanoa, miten unettomuus vaikuttaa yksittäisenä tekijänä. Tiedetään kuitenkin, että uniapneasta kärsivien äitien lapset syntyvät pienikokoisina ja heillä on enemmän terveysongelmia syntymän jälkeen”, uniongelmia hoitavan Oivauni-klinikan perustanut dosentti Henri Tuomilehto kertoo.
Joskus lääkkeet ovat välttämättömiä
Uniongelmat juontuvat monista eri syistä, eivätkä yllä mainitut keinot tehoa kaikkien ihmisten uniongelmiin. Tuomilehto myöntää, että toisinaan palettiin on syytä lisätä unilääkkeitä – myös raskausaikana.
”Fakta on, että osa huonosta unesta on itse omalla toiminnalla tai toimimattomuudella aiheutettua. Sitten on joukko ihmisiä, joilla on unihäiriö. Silloin ei puhuta siitä, että henkilö somettaa liian myöhään. Unihäiriö on sairaus, jonka hoito lähtee siitä, että ongelma diagnosoidaan”, Tuomilehto kertoo.
Raskausajan uniongelmista kannattaakin aina puhua neuvolassa tai lääkärissä. Odottaja ja lääkäri voivat tehdä yhdessä suunnitelman, miten uniongelmaa hoidetaan.
Käypä hoito -suosituksen mukaan raskaana oleville naisille ei suositella mitään uni- tai nukahtamislääkettä. Jos kuitenkin äidin tilanne vaatii unilääkitystä, suosituksessa mainitaan oksatsepaami vähiten haitallisena lääkkeenä. Muita bentsodiatsepiiniryhmän lääkkeitä ei suositella raskaana oleville tunnettujen haittojen vuoksi.
”Oksatsepaami on lyhytvaikutteinen ja pitkään käytössä ollut lääke, josta on kertynyt kokemusta runsaasti myös raskausajalta”, HUS:n teratologisen tietokeskuksen asiantuntijalääkäri, dosentti Heli Malm sanoo.
Täysin vaarattomasta lääkkeestä ei kuitenkaan ole kyse. Jos äiti on syönyt bentsodiatsepiiniryhmän lääkkeitä, vastasyntynyt saattaa saada lääkeoireita. Siksi lääkkeetön hoito olisi sikiön kannalta turvallisinta.
”Ensisijaisesti unettomuutta pyritään hoitamaan lääkkeettömin keinoin. On tärkeää, että unettomuuden lisäksi myös muut ongelmat huomioidaan. Jos taustalla on lisäksi esimerkiksi masennusta, joskus masennuslääkkeen käyttö voi olla paikallaan”, Malm kertoo.
Lähde: THL – Raskaana olevan uni
