Viimeksi päivitetty 22.3.2024
Varhaisessa oppimisessa ihmisen aivoihin syntyy kuullun perusteella muistijälkiä. Näiden muistijälkien varassa tapahtuva oppiminen alkaa aiemmin kuin on uskottu – jo paljon ennen syntymää.
”Kuultu muokkaa lapsen aivoja jo kohdussa. Sikiön aivot luovat malleja kuullun perusteella ja vauva todella oppii kieltä jo raskauden viimeisellä kolmanneksella”, Helsingin yliopiston kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen kertoo.
”Kuulemisen tarkkuus on hämmästyttävää”
Huotilainen on johtanut tutkimusta, jossa selvitettiin sikiöiden valmiuksia puheen kehitykseen. Tutkimukseen osallistui 33 äitiä, jotka jaettiin kahteen ryhmään.
Toisen ryhmän äidit soittivat sikiöilleen nauhalta tiettyjä sanoja ja niiden muunnoksia viisi kertaa viikossa. Sikiöt kuulivat suomen kieliopin mukaiset, mutta vailla merkitystä olevat sanat tutkimuksen aikana yhteensä tuhansia kertoja.
Syntymän jälkeen vauvojen aivotoimintaa mitattiin aivosähkökäyrän avulla ja havainnoitiin eri sanojen aikaan saamia reaktioita. Tutkimuksessa selvisi, että lapset, joille oli soitettu nauhoja, tunnistivat syntymänsä jälkeen verrokkiryhmäänsä paremmin uusia äänen piirteitä.
Äidin ääni on ylitse muiden
Sikiö kuulee äidin äänen voimakkaimmin, joten äidin puhe on tärkeimmässä roolissa sikiön kielen oppimisen kannalta, mutta lapsi kuulee yllättävän tarkasti myös äidin kehon ulkopuoliset äänet.
”Sikiö pystyy kohdussa erottamaan jopa eri vokaaleja toisistaan. Synnyttyään vauvat erottivat toisistaan esimerkiksi sanat ´tatata´ ja ´tatota´. Jo aiemmin on tiedetty, että lapsi kuulee ympäristön ääniä, mutta kuulemisen tarkkuus on hämmästyttävää”, Huotilainen sanoo.
Lue sikiölle satuja ja loruja
Vanhemmat voivat edesauttaa lapsensa puheen kehitystä jo raskausaikana tarjoamalla vauvalle äänielämyksiä. Musiikin kuunteleminen, ääneen laulelu ja vanhojen lorujen muisteleminen ovat mukavaa ajanvietettä niin äidille kuin vauvallekin.
”Lastenkirjojen ja lorujen lukeminen sikiölle on hyödyllistä kielen oppimisen kannalta. Lorut ja runot jättävät kehittyviin aivoihin vahvoja muistijälkiä ja tukevat sitä kautta kielen oppimista.”
Samalla, kun lukee iltasatua toiselle lapselleen, myös kohdussa oleva vauva oppii. Vaikka isosiskoa tai veljeä ei olisi, satuja kannattaa lukea varta vasten uudelle tulokkaalle.
Laulu osaksi päivän rutiineja
Sikiölle lukeminen voi edistää myös arjen sujumista synnytyksen jälkeen, sillä säännölliset loruhetket helpottavat vuorokausirytmin oppimista. Huotilainen ehdottaakin samana toistuvan aamu- ja iltalaulun tai lorun ottamista jokapäiväiseksi tavaksi.
”Rutiinit ovat hyvin tärkeitä lapsille, sillä ne luovat elämään turvallisuuden tunnetta. Lapsi oppii rutiinin kautta tunnistamaan, missä vaiheessa päivää mennään. Tästä saattaa olla apua myös säännöllisen unirytmin muodostamisessa”, Huotilainen sanoo.
Äidinkieltä vai monipuolista kielitaitoa?
Sikiötä voi valmentaa tulevaa kielenoppimista varten puhumalla paljon raskausaikana. Oppimista tapahtuu erityisesti toiston kautta. Huotilaisen mukaan vauva tunnistaakin synnyttyään esimerkiksi isosisaruksen nimen, joka on lausuttu usein raskauden aikana.
Sanojen toistamisen lisäksi myös kielikylpyjen antaminen eri kielillä voi olla eduksi lapselle.
”Monipuolinen eri kielten kuuleminen jo sikiönä saattaa helpottaa myös muiden kuin äidinkielen oppimista. Parhaiten sujuvan kielenkäytön oppii, kun kuulee kieltä pienestä asti”, Huotilainen sanoo.
Liian monet kielet haitaksi
Useiden kielten puhumista rinnakkain kannattaa kuitenkin harkita tarkoin, jos muilla perheenjäsenillä on ollut ongelmia puheen kehityksessä.
”Jos lapsella on alttius puheen kehityksen ongelmille, saattaa monien kielten kuunteluttaminen olla lapselle karhunpalvelus, sillä se saattaa hankaloittaa äidinkielen oppimista. Turvallisin vaihtoehto onkin tutustuttaa lapsi ensin vanhempiensa äidinkieliin”, Huotilainen kertoo.
Lue myös: Folaatti ehkäisee puheenviivästymää
Puhuminen äidille on samalla puhetta vauvalle
Ei myöskään ole yhdentekevää mitä raskaana olevan ympärillä puhutaan. Huotilainen neuvookin käyttäytymään ja puhumaan odottavan äidin seurassa siten kuin toimisi pienen vauvan läsnä ollessa.
”Kannattaa hieman miettiä millaisessa äänimaailmassa oleskelee. Syntymä ei ole mikään rajapyykki lapsen kielen kehityksessä, vaan lapsi oppii varsin samalla tavalla raskauden viimeisen kolmanneksen aikana, kuin synnyttyään”, Huotilainen sanoo.
Huotilaisen mukaan sikiö ei vielä itse pysty liittämään merkityksiä sanoihin. Yleinen äänimaailma ja äidin reaktiot ovat merkityksellisempiä kuin yksittäiset sanat, sillä lapsi aistii äidin reaktiot ja oppii paljon niiden kautta.
”Äänimaailma on hyvä pitää miellyttävänä äidille. Vaikka sikiö kuulee voimakkaat äänet tarkemmin, ei äidin seurassa kannata huutaa. Jos joku ääni on epämiellyttävä äidille, se on ikävää myös vauvalle”, Huotilainen muistuttaa.
Sikiöiden valmiuksia puheen kehitykseen selvitettiin Suomen Akatemian Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikön ja Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön yhteisessä tutkimuksessa.
