Viimeksi päivitetty 23.2.2009
Raskasmetalleja petokaloista ja luonnossa elävistä ravuista
Sisävesien petokalalajeihin kuten haukiin, isoihin ahveniin, kuhiin ja mateisiin saattaa kerääntyä runsaasti elohopeaa. Myrkkypitoisuuteen vaikuttaa myös kalan ikä. Jos kalalaji elää vanhaksi, sen kudoksiin ehtii kerääntyä enemmän myrkkyjä.
Ravut elävät puolestaan pohjavesissä ja syövät jätteitä, joten ympäristömyrkyt kerääntyvät myös niihin.
”Ravun ympäristömyrkkypitoisuuteen vaikuttaa, onko se kasvatettu vai luonnosta peräisin. Pyydetyissä ravuissa on myrkkyjä siinä missä muissakin saman vesistön eläimissä”, Eviran Tuoteturvallisuusyksikön ylitarkistaja Ulla Karlström sanoo.
Elohopea läpäisee istukan ja voi vaikuttaa haitallisesti sikiön hermoston kehitykseen. Mutta kuinka paljon myrkkyjä täytyy niellä ennen kuin haittavaikutuksia ilmenee?
”Ei kannata olla huolissaan, jos raskaana ollessa syö vahingossa esimerkiksi haukea. Haittavaikutuksia saattaa ilmetä lähinnä pitkäkestoisen altistumisen seurauksena”, Karlström rauhoittelee.
Ongelmallisia lajikkeita lukuun ottamatta kaloja ei kannata jättää ruokapöydälle.
”Monipuolisella ruokavaliolla ei ainoastaan taata tarvittavien aineiden saantia, mutta samalla vältetään myös vierasaineiden haitallista kerääntymistä. Ympäristömyrkkyriskin voi minimoida vaihtelemalla kalalajeja ja syömällä eri paikoissa kalastettua ja kasvatettua kalaa”, Karlström neuvoo.
Lue myös: Odottajan ruokavalio on vaihteleva ja monipuolinen
Alkoholi alkuraskaudessa sisältää aina riskejä – mutta kuinka suuri tämä riski on?
On kiistämätön tosiasia, että etenkin runsas alkoholin käyttö aiheuttaa sikiölle vaurioita. Mutta mitä jos äiti ei vielä tiedä olevansa raskaana ja sattuu juomaan muutaman viinilasillisen?
Teratologisen tietopalvelun mukaan vähäinen alkoholinkäyttö ennen kuin kuukautiset ovat jääneet pois ei yleensä aiheuta ongelmia. Äidin ei siis kannata tuntea syyllisyyttä, jos on juonut muutaman lasin viiniä ensimmäisellä raskausviikollaan. Jos kuitenkin alkoholinkäyttö jatkuu raskauden edetessä, nousevat myös riskitekijät.
Kissat ja toksoplasmoosi
Pahoja sikiövaurioita ja keskenmenoja aiheuttavan toksoplasmoosin voi saada esimerkiksi huonosti kypsennetystä lihasta ja keittämättömistä vihanneksista. Toksoplasmoosia elää myös kissojen ulosteissa.
Kuinka tarkka raskaana olevan naisen kannattaa olla kissojen kanssa? Paljon kissojen kanssa tekemisissä olleen äidin riskit ovat pienet. Kertaalleen toksoplasmoosin sairastaneella on nimittäin vasta-aineet tautia vastaan.
”Kissojen levittämä toksoplasmoosi-tartunta saadaan tavallisimmin kissanhiekkalaatikon siivoamisesta”, lääketieteen professori Arno Forsius kertoo.
Jos odottavan naisen on kuitenkin pakko siivota kissanhiekkalaatikko, voiko äiti pienentää jollain tavalla tartunnan riskiä?
”Silloin kannattaa käyttää pitkävartisia kumikäsineitä ja hengityssuojaa. Työn jälkeen sekä kädet että kumikäsineet on pestävä huolellisesti. Myös desinfektioaineen käyttö pesun jälkeen on asiallista”, Forsius neuvoo.
Vakuumipakattu graavikala on suurin riskitekijä
Listeria-tartunnan voi saada saastuneista tai vanhentuneista elintarvikkeista. Varsinkin sellaisenaan syötävät elintarvikkeet, joilla on pitkä myyntiaika ja joissa listeria pystyy lisääntymään, sisältävät listerioosi-riskin. Tauti ilmenee raskausaikana influenssan kaltaisena kuumetautina ja se voi aiheuttaa keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen.
Listerioosi-vaaran takia raskaana oleville naisille ei suositella tyhjiöpakattuja kalatuotteita, pehmeitä juustoja, pastöroimattomasta maidosta valmistettuja tuotteita, eikä mätiä ja pateeta. Onko näistä tuotteista joku selvästi riskialttiimpi kuin toinen?
”Erityisesti tyhjiöpakatut kalatuotteet ovat riskituotteita, koska ne säilyvät suhteellisen pitkiä aikoja ja listeria ehtii lisääntymään, jos sitä on tuotteessa”, Eviran mikrobiologian tutkimusyksikössä työskentelevä Tuula Johansson kertoo.
Jos graavihammasta kolottaa, Johansson neuvoo valmistamaan kalan itse.
”Turvallisinta on ostaa tuorekalaa ja suolata se itse. Tällöin kalaa ei tyhjiöpakata, eikä säilytetä pitkiä aikoja”, Johansson sanoo.
Tuorejuustot ja mäti
Entäpä sitten juustot? Onko suomalaista tuorejuustoa nauttinut äiti menetellyt uhkarohkeasti?
”Vuonna 2004 toteutetussa tutkimuksessa pastöroidusta maidosta valmistetuissa pehmeissä juustoissa ei löydetty listeriaa laisinkaan. Tuorejuustot ovat kuitenkin riskituote ja niissä saattaa esiintyä taudinaiheuttajaa. Samassa tutkimuksessa ilmeni, että kahdeksastatoista raakamaitojuustoerästä kahdesta löytyi Listeria monocytogenes -bakteeria”, Johansson kertoo.
Monet kielletyt tuotteet eivät kuitenkaan ole kovinkaan todennäköisiä taudinaiheuttajia Suomessa.
”Mädistä ei ole juurikaan todettu listeriapitoisuuksia, vaikka se onkin riskituotteiden listalla. Patee luetaan myös riskituotteisiin, vaikka siitäkään ei yleensä ole löydetty taudinaiheuttajaa kotimaisissa tutkimuksissa”, Johansson kertoo.
Vaikka riski on pieni, kannattaa raskaana ollessa välttää riskielintarvikkeita varmuuden vuoksi. Jos odottava äiti sattuu vahingossa nauttimaan listerialistalla olevaa ruoka-ainetta, on syytä pitää mielessä, että tauti on erittäin harvinainen. Tartuntoja on Suomessa keskimäärin vajaa yksi sataatuhatta asukasta kohden.
Todennäköisempää on siis joutua auto-onnettomuuteen kuin saada listerioosi.
