Jodin tarve kasvaa raskausaikana. Keho tarvitsee sitä tuottaakseen kilpirauhashormoneja, jotka puolestaan ovat tärkeitä sikiön hermostolliselle kehitykselle.
Jodipitoisuudet liian niukkoja myös osalla lapsista
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin 238 naisen jodin saantia ravinnosta ja ravintolisistä raskausaikana sekä kolme kuukautta raskauden jälkeen. Lisäksi naisten ja heidän lastensa virtsan jodipitoisuudet mitattiin. Virtsan jodipitoisuus kuvastaa elimistön jodistatusta ja matalat pitoisuudet viittaavat jodin puutokseen.
”Tutkimustuloksemme virtsan jodimäärityksistä osoittavat, että kahdella kolmasosalla naisista oli riittämätön jodistatus alku- ja loppuraskaudessa sekä kolme kuukautta synnytyksen jälkeen, jolloin suurin osa äideistä imetti vauvojaan. Lisäksi jopa kolmasosalla lapsista oli riittämätön jodistatus kolmen kuukauden iässä”, apulaisprofessori Kirsi Laitinen kertoo.
Laitinen johtaa tutkimuksen toteuttanutta Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmää Turun yliopistossa.
Naisilla, joiden jodipitoisuudet olivat niukemmat, saivat jodia muita vähemmän niin ravinnosta kuin ravintolisistä. Jodin saanti ravinnosta ja ravintolisistä oli lievästi yhteydessä virtsan jodipitoisuuksiin.
”Havaitsimme, että virtsan jodipitoisuudet olivat suurempia niillä lapsilla, joiden äidit käyttivät jodia sisältävää ravintolisää raskauden jälkeen kuin niillä, joiden äidit eivät käyttäneet ravintolisää”, Laitinen sanoo.
Nykyiset keinot jodin määrän takaamiseksi eivät ehkä riitä – lisätutkimusta tarvitaan
Suomessa jodia on lisätty ruokasuolaan 1950-luvulta lähtien, sillä suomalaisten jodin saanti on ollut niukkaa. Lisäksi vuonna 2015 Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoi suosituksen jodioidun suolan käytöstä elintarviketeollisuudessa ja joukkoruokailussa.
Aiemmat tutkimustulokset viittaavat siihen, että aikuisväestön jodistatus on parantunut Suomessa.
”Tutkimuksemme perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että nämä keinot eivät ole olleet riittäviä lisäämään jodin saantia raskaana olevilla tai imettävillä naisilla ja pikkulapsilla”, Laitinen sanoo.
Kyseessä oli ensimmäinen suomalainen tutkimus raskaana olevien naisten ja heidän lastensa jodistatuksesta. Lisätutkimuksia tarvitaan suuremmalla määrällä naisia ja lapsia, jotta tutkimuksen tulokset voidaan vahvistaa. Jo tässä vaiheessa on hyvä pohtia mahdollisia toimenpiteitä jodin saannin lisäämiseksi ja jodistatuksen parantamiseksi näissä kaikista haavoittuvimmissa ryhmissä.
Tutkimustulokset on julkaistu European Journal of Nutrition -lehdessä.
Lähde: Turun yliopisto
Lue myös:
- Odottaja, huolehdithan riittävästä jodin saannista
- Lapsi suunnitteilla? Käytä jodioitua suolaa
- Kun vegaanivauva siirtyy lisäruokiin, huomioi nämä ravintoaineet
- Toteutuvatko uudet ravitsemussuositukset teidän perheessänne – näin pääsette tavoitteeseen!
- Odottajan ruokavalio on vaihteleva ja monipuolinen
