Viimeksi päivitetty 8.12.2023
Raskausaikana on syytä kiinnittää erityishuomiota riittävään jodin saantiin. Jodi on tärkeä rakennusaine sikiön kehityksen ja kilpirauhasen toiminnan kannalta.
Raskaudenaikainen jodin puute voi pahimmillaan johtaa sikiön kasvuhäiriöihin ja hermoston kehityshäiriöihin.
Lievempänä se voi haitata lapsen kognitiivista kehitystä ja heikentää myöhemmin koulussa tai työssä suoriutumista.
Jodia 175 mikrogrammaa (mcg) päivässä
Raskausaikana jodia tulisi saada 175 mikrogrammaa päivässä. Jodia saa muun muassa lihasta, kalasta ja kananmunista sekä maitotuotteista.
Suolan käyttöä ei pidä raskausaikanakaan lisätä, mutta suolana on hyvä käyttää jodioitua ruokasuolaa.
Apteekista saa raskausajalle suunnattuja monivitamiinivalmisteita, joiden päivittäinen annos sisältää 100–175 mikrogrammaa jodia. Näillä valmisteilla voi varmistaa suositusten mukaisen päivittäisen jodin saannin. Niitä voi käyttää jo raskauden suunnitteluvaiheessa.
Merilevät pannaan odotusajaksi
Jodia ei kuitenkaan ole syytä nauttia liikaa. Liiallinen raskausajan jodin saanti voi aiheuttaa vastasyntyneellä struuman eli kilpirauhasen suurentuman ja kilparauhasen vajaatoimintaa.
Haitallisen paljon jodia voi saada esimerkiksi merilevästä ja ravintolisistä, ja siksi näitä ei tulisikaan nauttia raskausaikana.
Imetyksen aikana jodin päivittäinen saantisuositus on 200 mikrogrammaa. Jos odottavalla tai imettävällä äidillä on kilpirauhassairaus, jodin määrästä kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa.
Lue myös:
Lähteet: Turun yliopisto, HUS, THL
