Intohimoisimmat karppajaat suosivat eläinproteiini- ja rasvapitoista ruokavaliota myös raskausaikana. Mutta mitä mieltä ravitsemusasiantuntija on tämän suositun ruokavalion sopivuudesta odottaville äideille?
Viimeksi päivitetty 19.9.2011
”Itse söin riittävästi proteiinia vaihdellen eri lihalaatuja (ei pelkkää filettä vaan muitakin osia), reilusti rasvaa, lähemmäs kilon vihanneksia päivässä ja marjojakin eri lajeja melkein puoli kiloa päivässä. Kananmuniakin kannattaa syödä paljon, on hyväksi lapselle”, kirjoittaa karppaajaäiti Karppaus-foorumilla.
Ruokavalio ei saa THL:n ravitsemusyksikössä työskentelevän tutkijan Sari Niinistön tukea. Suurimmaksi ongelmaksi muodostuu karppauksessa suosittu kova rasva.
”Sekä eläinrasvoissa että kasvisrasvoissa on sikiölle välttämättömiä rasvahappoja. Näitä rasvahappoja tarvitaan mm. sikiön hermoston kypsymiseen, näkökyvyn kehittymiseen ja hormonitoimintaan. Eläinrasvoista on kuitenkin vaikeampi saada riittävästi linoli- ja alfalinoleenihappoa kuin kasvirasvoista”, Niinistö kertoo.
Hyviä rasvahappoja löytyy esimerkiksi rypsiöljystä. Myös eläinproteiinin yksinomainen nauttiminen saattaa olla ongelmallista raskausaikana.
”Runsaan lihan käytön sijaan suosittelisin käyttämään pääruoilla monipuolisemmin ja vaihdellen proteiinipitoisia kasviksia, kalaa, kanaa ja lihaa”, Niinistö huomauttaa.
Niinistö siivoaisi odottavan äidin ruokavaliosta myös ylenpalttisen kananmunamässäilyn.
”Kananmunia ei ole mitään syytä syödä erityisen paljon raskausaikana, vaan tällainen yksittäisen ruoan suosiminen yksipuolistaa ruokavaliota ihan turhaan.”
Lue myös: Terveellisen raskauden kymmenen pääpilaria
Raskausdiabetesvaara
KarppausInfo-palstalla hehkutetaan hiilihydraatteja vieroksuvan ruokavalion vaikutusta raskausdiabetekseen. Palstalla uskotaan, ettei diabetes iske, kun karppaajat välttelevät raskausdiabetesta aiheuttavia sokereita ja hiilihydraatteja.
Niinistö pitää karppaamisen suotuisaa vaikutusta kaksipiippuisena.
”Karppaamiseen kuuluva sokerin käytön ja runsashiilihydraattisten aterioiden vähentäminen voi olla hyödyllistä raskausdiabeteksen kannalta. Jos karpataan niin, että ruokavalioon lisätään eläinrasvaa ja -proteiinia, silloin raskausdiabeteksen riski saattaa kuitenkin lisääntyä liiallisen kovan rasvan saannin ja vähäisen ravintokuidun saannin takia.”
Niinistön mukaan paras tapa välttyä raskausdiabetekseltä on monipuolinen ruokavalio yhdistettynä liikuntaan.
Lue myös: Lapselle margariinia ja makeutusaineitta?
Ei pitäisi laihduttaa
Vaikka äidin ylipaino on riski niin sikiölle kuin äidille, ei äidin pitäisi aloittaa raskaaksi tultuaan laihduttamista.
”Raskaudenaikaista laihdutusta ei suositella, vaan silloin tulee kiinnittää huomiota painonnousun estämiseen”, Niinistö huomauttaa.
Ylipainoisen äidin ei pitäisi toteuttaa painonhallintaa kuitenkaan karppaamalla.
”Ylipaino on merkittävä raskausdiabeteksen riskitekijä. Raskausdiabeetikoille suunnitellussa ehkäisy- ja hoitoruokavaliossa oleellista on kovien rasvojen vähentäminen, mikä ei yleensä karppauksessa toteudu.”
Lue myös: Lihavuus on riski synnyttäjälle
Jotain hyvää karppaamalla
Yllä lainattu äidin karppausruokavalio saa Niinistöltä kiitosta runsaasta kasvisten ja marjojen käytöstä. Kaikki karppaajat eivät kuitenkaan huolehdi yhtä hyvin kasviksien syönnistä.
”Jos karppauksessa suositaan paljon energiaa sisältävää rasvaa ja lihaa, saattaa vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti jäädä liian vähäiseksi energian saantiin verrattuna.”
Vaikka karppaaja söisi tarpeeksi kasviksia, ei runsaan eläinproteiinin ja kovan rasvan vaikutuksesta sikiöön ole vielä varmaa tutkimustietoa. Turvallisinta on siis noudattaa raskausajan ravintosuosituksia.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisun mukaan raskausajan ruokavaliosuositukset ovat seuraavat:
– Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan 5-6 annosta päivässä mm. riittävän folaatin saannin varmistamiseksi.
– Täysjyväleipää, puuroja ja muita täysjyväviljavalmisteita suositellaan riittävän raudan ja kuidun saannin varmistamiseksi ja ummetuksen ehkäisemiseksi.
– Leivälle suositellaan rasiamargariineja ja aterioille 2-3 kertaa viikossa kalaa kalalajeja vaihdellen välttämättömien rasvahappojen ja D-vitamiinin saannin turvaamiseksi.
– Rasvattomia, nestemäisiä maitovalmisteita suositellaan 8 dl päivässä turvaamaan riittävä kalsiumin saanti ja täydentämään D-vitamiinin saantia.
– Raskaus- ja imetysajan painotavoitteet ovat yksilöllisiä. Riittävä ruokailu on erityisen tärkeää alipainoisille ja runsaasti liikkuville naisille. Myös ylipainoisten naisten painon kehittymiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
– Alkoholin käyttöä vältetään raskauden ja imetyksen aikana alkoholin aiheuttamien sikiöhaittojen ehkäisemiseksi.
– Maksaruokia ja maksamakkaraa vältetään raskauden aikana korkean A-vitamiini- ja raskasmetallipitoisuuden vuoksi.
– Haukea vältetään raskauden ja imetyksen aikana sen sisältämän elohopean vuoksi.
– D-vitamiinivalmistetta suositellaan kaikille raskaana oleville ja imettäville naisille.
– Ravintoa täydennetään raskauden aikana tarvittaessa yksilöllisesti rauta-, foolihappo- tai kalsiumvalmisteella.
– Monivitamiini-kivennäisainevalmisteet ovat tarpeen vain yksipuolisen ruokavalion tukena. A-vitamiinia sisältävien valmisteiden käyttöä ei suositella.
